Artikkeli 13.4.2012: “Palovammapotilaan kirurginen hoito ilman painevaatetta on outo ajatus”

Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Leena Berg:

Suomen hyvä terveydenhuolto turvaa myös toiminnallista arpihoitoa vaativan potilaan hoidon. – Potilaskohtainen arvenhoito toteutetaan aina moniammatillisesti ja –ulotteisesti. Painehoidolla on suuri merkitys kun toiminnallinen ja esteettinen puoli tukevat toisiaan, sanoo lääketieteen tohtori, plastiikkakirurgi Leena Berg KYS:sta.

80-luvulla yleistyneet painetekstiilit ovat vuosien aikana kehittyneet monipuolisiksi hoitotuotteiksi, eri hoitoja pystytään yhdistämään samaan vaatteeseen. – Hypertroofiset arvet pystytään hoitamaan hyvin, mutta keloidin osalta hoitovaste jää valitettavasti vaatimattomaksi. Kirurgisesti hoidettua palovammapotilasta arpiongelmineen ei voi jättää ilman painehoitoa, se on selvää. Uusia indikaatioita painehoidon hyödyntämiseen löytyy kuitenkin koko ajan lisää, esimerkiksi komplisoituneiden murskavammojen jälkitilat, tapaturmien ja leikkauksien jälkeiset hermokiputilat ja turvotusongelmat tai turvotusongelmaiset paleltumien jälkitilat, Berg luettelee.

Painetekstiilin käytössä on selkeästi kolme vaihetta: motivointivaihe, tottuminen ja vieroitus. – Hellä vieroitus, Berg korostaa. Etenkin lapsipalovammapotilaat kiintyvät vaatteisiin hyvin usein. Sen ymmärtää, koska vaate lievittää kipuja eikä estä toiminnallisuutta. Vanhemmat ottavat yleensä lapsen painevaatteen todella hyvin vastaan ja sitoutuvat sen käyttöön. Niin ikään aikuispotilaat saavat paremmin tukea palautumiseensa kun voivat käyttää painetekstiileitä myös töissä ja harrastuksissa.

Laadun lisäksi kotimaisuus on tärkeä pointti painevaatteistakin puhuttaessa. Potilas voi ottaa yhteyttä omalla kielellään suoraan valmistajaan ja kliinisissä ongelmissa asioita pystytään hoitamaan nopeallakin aikataululla. – LYMEDistä saa mitä tilaa. Tuotteet ovat tasalaatuisia ja tuotekehitys on ollut aina tarpeita vastaavaa. Yrityksen järjestämät koulutukset pitävät hyvin myös hoitavan henkilökunnan ajan tasalla, tietää jo vuosia kotimaisten painevaatteiden kanssa työskennellyt kuopiolaiskirurgi.

Palovammat ovat vähenemässä ja tulevaisuudessa Suomessa on enää yksi laajojen palovammojen hoitoon keskittynyt palovammakeskus, Jorvissa, nykyisen kahden keskuksen sijasta. Tilanne arveluttaa Bergiä varsinkin jälkihoidon ylläpidon osalta. Haasteita asettaa myös palovammoihin erikoistuneiden plastiikkakirurgien väheneminen ja keskittyminen yhteen yksikköön. – Palovammojen hoito on niin monen asian summa. Toivottavasti painehoidon tiedon ja taidon ylläpito yliopistollisissa sairaaloissa säilyy jatkossakin, Berg toivoo.