Asiakkaiden ajatuksia

Senja Norha on eläkkeellä oleva poliisi ja avustajakoiran käyttäjä. Senja on kärsinyt selkä- ja mobiliteettiongelmista koko ikänsä. EDS-diagnoosiepäilyn sekä etenevän selkärankarappeuman myötä Senja on tutustunut Lymed-painevaatteisiin jo vuonna 2013. Senja käyttää Sense-tuoteryhmän pitkähihaista paitaa, pitkälahkeista housua sekä hiha-käsinettä.

438316961_43974”Elämäni kipujen kanssa on alkanut jo noin kymmenvuotiaana, jolloin muistan kokeneeni jatkuvia ongelmia selkäni alueella. Harrastin pienestä pitäen liikuntaa monipuolisesti, mutta 14-vuotiaana jouduin karsimaan lajeistani pois telinevoimistelun. Teinivuosieni ja aikuisikäni olen yrittänyt pitää liikunnasta kiinni mahdollisimman paljon; harrastin freestylea, laskettelua, vesihiihtoa sekä trampoliinivoimistelua.

Kivut olivat koko ajan läsnä elämässäni ja niistä huolimatta valmistuin ammattiin. Pääsin hampaat irvessä kuntotestien läpi ja minusta tuli poliisi. Huomasin olevani työelämässä useasti selkäni takia sairaslomalla: sain kouraan perussärkylääkkeitä ja sympatiaa, sillä ”tällaisiahan nämä selkävaivat usein ovat”. Jouduin käymään kipujeni takia usein ensiavussa sekä hakemassa kipupiikkejä helpottaakseni tilannettani. Olin selkäongelmien kanssa loppujen lopuksi jopa vuorotteluvapaalla, jossa kuntoutin itseäni aktiivisesti kohti työelämää.

Vuonna 2006 koin totaalipysähdyksen. Kuntoni oli vuorotteluvapaan myötä huikea, mutta en päässyt enää sängystä ylös. Menin lääkäriin ja en kokenut saavani mitään lisäapua tilanteeseen. Pyysin päästä jopa mielenterveysarvioihin, sillä tässä vaiheessa olin jo varma, että koska kivuilleni ei löydy fyysistä syytä, niin sen on oltava mielessäni.

Sain sen sijaan vihdoin lähetteen fysiatrille, joka totesi vakavaa kulumaa selässäni sekä luutumia useassa selkänikamassani. Minulla todettiin selkärankarappeuma ja myös hypermobiliteetti, jonka olin luullut olevan normaalia kaikki nämä vuodet. Ammattilaiset kyseenalaistivat, että pystyykö minua edes kuntouttamaan takaisin työelämään. Halusin kuntoutua, joten sitouduin siihen täysillä.
Tilanteeni huononi huononemistaan: tavarat tippuilivat käsistä, minulla oli jo vaikeuksia nostella asioita ja turhauduin todella helposti. Tajusin, että tulevaisuudessa tulen varmaan tarvitsemaan avustajakoiraa päivittäiseen elämään. Olin juuri hankkinut harrastekoira Ainon, ja fysiatrini kannustamana aloin kouluttaa Ainosta itselleni avustajakoiraa. Vuosia myöhemmin olin Ainon kanssa avustajakoiratapahtumassa ja minulta kysyttiin, milloin olen saanut EDS-diagnoosini? Olin äimistynyt ja pyysin kysyjää selittämään tarkemmin. Mitä ihmettä tämä oli?

Lähdin selvittämään tätä pidemmälle ja vaikka minulla ei EDS-diagnoosia ole todettu, niin ilman geneettistä periytyvyyttä oireeni täsmäsivät siihen täysin. Näin alkoi toimintaterapia ja fysioterapia, ja selvittely minkälaisia apuvälineitä voisin arkeni avuksi tarvita. Myöhemmin samana vuonna isäni soitti minulle valittaen saman tyyppisiä hypermobiliteettioireita, kuin mitä minulla jo oli todettu. Kenties geneettinen periytyvyys onkin tapauksessani totta..? Siitä huolimatta, olin ollut siihen mennessä kipupolin asiakas jo monta vuotta, sillä tilanteeseeni ei oltu löydetty sopivia kipulääkkeitä. Seuraava askel olisi olleet opioidit, joita en ammattini vuoksi halunnut käyttää. Myös suolistoni ei enää kestänyt lääkitsemistä.

Apuvälinemessuilla vuonna 2013 tutustuin painevaatteisiin ja aloin kyselemään sekä selvittämään eri mahdollisuuksia kokeilla niitä. Ymmärsin heti, että paine voisi auttaa juuri minua selviämään arjessa, koska hypermobiliteettini aiheuttaa minulle niin paljon ongelmia. Käytinhän myös huononevan tilanteeni myötä tukia ja apuvälineitä kaikessa missä pystyin.

Samana vuonna sain kuin sainkin ensimmäiset painevaatteet kokeiluun. Olin hämmentynyt – pysyin kasassa ilman, että minun piti pidätellä itseäni kasassa! Tuntui ihan kuin minulle olisi tullut joulu! Minulle tilattiin mittatilaustuotteet vartaloni mittasuhteiden sekä lihaksistoni perusteella – vakiokokoiset tuotteet eivät istuneet minulle. Tuotteisiin totutteluun meni hieman aikaa, mutta pikkuhiljaa huomasin, että pystyin tekemään asioita, joista olin jo luopunut. Pääsin lenkillekin painevaatteiden avulla! Yöllä käytettynä vaatteet palauttivat päivän aktiviteeteista, estivät luksaatioitani ja päivällä koin itseni lähes kivuttomaksi. Jaksoin tehdä asioita! Lopulta käyttötiheyteni takia sain myös toisen vaatekerran käyttööni, jolloin pesu ja pitäminen helpottuivat. Vaatteeni auttoivat minua enemmän kuin esim. lepotuet, joiden kanssa en saanut nukuttua lähes ollenkaan.

Olin tässä vaiheessa jo määräaikaiseläkkeellä, halunani palautua rakastamaani ammattiin. Olin todella toiveikas, sillä kuntoutukseni tuntui jo onnistuvan. Valitettavasti rappeuman levitessä ja pahentuessa tämä ei ollut minulle enää mahdollista: minut todettiin työkyvyttömäksi vuonna 2015.

Vuosiin on mahtunut pitkä ja kivinen matka sekä paljon taisteltuja oikeuksia. Painevaatteiden käytön myötä toimintakykyni on huomattavasti parantunut sekä tasapainoni on vahvistunut. Olen itse löytänyt painevaatteet keinoksi, jolla pystyn hallinnoimaan ja helpottamaan jokapäiväistä elämääni.

Taisteluni painevaatteista jatkuu joka vuosi, sillä hoitopolut ovat monimutkaisia sekä tilanteet muuttuvia. Yksi asia on kuitenkin varmaa: minä tarvitsen painevaatteita pärjätäkseni ja ollakseni toimiva, liikkuva ihminen.”

Anna Norrgård on 31-vuotias auto-onnettomuudessa vammautunut kouluratsastaja. Annalla on diagnosoitu aivovamma, niskan ankara retkahdusvamma ja rintarangassa on kolme murtumakohtaa sekä niskan rakenteiden repeymiä. Annan tavoitteen on pärjätä vammaisurheilijana kouluratsastuksen parissa ja jakaa tietoisuutta vammastaan. Annalla on käytössä 2-luokan kompressiopaita vahvistetulla kaulurilla sekä 2-luokan kompressiohousut ristiselkää tukevalla vahvikkeella. Ratsastusasento on huomioitu housujen polvitaipeiden muotoilussa. Anna käyttää myös Sense-painepaitaa vahvalla paineella, jossa on poolokaulus, selkävahvike sekä itsesäädeltävät hartiaremmit.

 

lymed_anna_norrgård“Sain ensimmäisen kerran kuulla mahdollisuudesta käyttää painetekstiilejä noin 2-3 vuotta sitten toimintaterapeutiltani, ja siitä hetkestä eteenpäin se oli menoa! Sain ensin kotiini kokeiluun tavallisen paineasun, eli housut ja paidan. Tunsin heti, että niistä oli minulle hyötyä, mutta samalla koin, että sitä hyötyä voisi vielä maksimoida. Minulla on nykyään käytössäni kaksi eri vahvuista painepaitaa, joista käytän pääosin kevyempää versiota. Toisen painepaidan sain suunnitella toimintaterapeuttini avulla. Suunnittelimme yhdessä mihin kohtiin kaipasin lisää painetta ja mihin esimerkiksi säädeltävää painetta. Muutamia viikkoja myöhemmin sain mittatilauspaitani ja siitä asti olen sitä käyttänyt. Se auttaa minua erityisesti erittäin ankarissa kiputiloissa, jolloin lääkkeet eivät enää auta. Vaatteissa oleva tasainen paine rauhoittaa olemustani sekä helpottaa kivun aiheuttamaa levottomuutta. Nukahdankin usein iltaisin painepaita päällä.

Myöhemmin keksin, että voisin hyödyntää painetekstiilejäni myös liikunnassa. Ne auttavat kehoani pysymään rennompana sekä hahmottamaan raajani ja kehoni liikkeet paremmin. Kärsin spasmeista, jolloin kehoni jännittyy tahattomasti usein, kun esimerkiksi keskityn. Painetekstiilit auttavat silloin muistuttamalla minua muuttamaan asentoani rennommaksi ja pois mahdollisesta virheasennosta, joka taas helpottaa myös kivuissa. Monesti minulle myös kerrotaan, että asentoni näyttää ryhdikkäämmältä ja rennommalta juuri silloin, kun käytän painetekstiilejä – vaikka he eivät edes tiedä minun käyttävän niitä.”

Team Norrgård -facebookissa

Asiakkaallamme Olli Salpakoskella on synnynnäinen CP-vamma. Alla hänen kokemuksiaan Lymed-painevaatteista ja niiden vaikutuksista hänen elämässään.

lymed_ollisalpakoskiOlen 40-vuotias seikkailua ja liikuntaa harrastava mies, jolla on synnynnäinen CP-vamma. Harrastukseni ovat voimannosto, kiipeily ja melonta pyörävaelluksia unohtamatta. Olen myös kädenväännön SM-voittaja.

Elämäni tavoite on pystyä toimimaan mahdollisimman itsenäisesti ja tehdä asioita, joita itse haluan. Vammastani huolimatta olenkin monissa asioissa seikkailun alalla ollut uranuurtaja (ja testinukke).

Puku on kuukausien aikana muuttanut elämäni täysin. Jalkojen kivut ovat poistuneet sekä välilevyn pullistuman aiheuttama kipu ei vaivaa. Spastisuus on vähentynyt ja sitä kautta myös jaksaminen sekä palautuminen ovat parantuneet. Puku suojaa myös mustelmilta kiipeillessä ja vaelluksilla, kun kaatuilen useasti. Liikkumisnopeuteni on noussut, koska puku tekee kävelystä rullaavaa.

Olen ammatiltani lähihoitaja päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumisyksikössä ja käytän pukua myös työelämässä. Työni kuluu jalkojen päällä ja myös nostoja hankalissa asennoissa tulee päivittäin. Puku parantaa huomattavasti työssä jaksamista ja tuo turvallisuutta. Puku on myös elastinen ja huomaamaton.

Puku parantaa myös henkistä jaksamista, koska asentoni suoristuu puku päällä. Työkaverit sekä ystäväni ovat sanoneet, että seison suoremmassa ja tällöin olen myös vakuuttavampi työssäni, jossa kehonkieli on erittäin tärkeää.

Minun kohdallani parhaan tuloksen saavuttamiseksi pukua on käytettävä jatkuvasti. Se vaatii myös sitoutumista käyttöön, koska puku ei auta olemalla kaapissa. Puvun muuttaessa vanhaa väärää asentoa, aiheuttaa tämä hieman kipuja heikomman ja spastisemman puolen olkapäähän ja sääreen.

Myös fysioterapeuttini on huomannut pukuni hyödyn mm. jäykkyyden vähentymisenä.

Katso myös: 27.5.2016 Lymed tukemassa cp-vammaisen Ollin vuorenvalloitusta

Lymed oli mukana tukemassa Ollin seikkailua Turkkilaisen Mt. Ararat vuoren huipulle (5137m) heinäkuussa 2015:

Asiakkaallamme Marko Kurosella on synnynnäinen lievä cp-vamma ja verkkokalvorappeuma (näkökentän kapeus alle 5% ja hämäräsokeus). Alla hänen kokemuksiaan Lymed Sense™-tukivaatteesta ja sen vaikutuksista omaan kehoon sekä sitä kautta koko elämään.

Painepuku tukee Markon ja hänen opaskoiransa Ysin vauhdikasta menoa. Marko ja Ysi valittiin myös Vuoden Opaskoirakoksi.

Painepuku tukee Markon ja hänen opaskoiransa Ysin vauhdikasta menoa. Marko ja Ysi valittiin myös Vuoden Opaskoirakoksi.

Kyseinen painepuku vaikuttaa kokonaisvaltaisesti vartaloni hallintaan. Lisäksi puku vaikuttaa vartaloni eri osa-alueiden uudenlaiseen hahmottamiseen. Oman kehon uudenlaisen hahmottamisen kautta puku lisää arkisen elämäni toiminnallisuutta. Puvun kautta saatujen uusien liikunnallisten asioiden ja aistimusten kautta liikkumisestani on tullut hallitumpaa ja tätä kautta uudenlaista sekä iloisempaa.

Seuraavassa pyrin kertomaan puvun hyötyjä arkielämässäni:

Puku auttaa hahmottamaan uudella positiivisella tavalla koko kehoni eri lihasryhmiä. Puku antaa koko keholleni tiedon siitä, että käytettävissäni on eri lihasryhmiä joita voin käyttää hyväkseni mm. liikkumisessa. Tämä uudenlainen lihasryhmien tuntemus ja tiedostaminen tulee painepuvun mukanaan tuomasta paineesta.

Tuntemisiin kuuluu mm. jalkojeni varpaiden suoristuminen kengässä. Varpaiden suoristumisen kautta aivoihini kulkeutuu tieto, että käytössäni on koko jalan jalkapöytä. Ilman pukua liikkuessa jalkojen varpaissa ei ole suoruuden tuntemusta, varpaat menevät kippuraan kävellessä ja tämä vaikeuttaa liikkumiseen hankaloittavasti. Varpaiden suoristuminen helpottaa liikkumista ja vaikuttaa myös omalta osaltaan kehoni tasapainoni myönteiseen kehittymiseen.

Minulla on synnynnäinen lievä cp-vamma, joka selvemmin näkyy kehoni jakautumisena vahvempaan ja heikompaan puoliskoon. Kehoni vasen puoli on huomattavasti vahvempi sekä terveempi oikeaan puoleen verrattuna. Puku vaikuttaa cp-vamman aiheuttamaan ns. puolieroon positiivisesti. Kehoni oikea puoli on heikompi hartiasta jalan varpaisiin asti, lisäksi oikea jalkani on noin 4 mm – 3 mm lyhyempi kuin vasen jalkani. Liikkuessani puku päällä puvun paine tuo tietoisuuden heikomman kehoni puolen eri lihasryhmistä ja voin hyödyntää niitä mm. liikkuessani uudella tavalla. Parhaiten puvun hyöty näkyy jalkojeni pituuseron kohdalla. Liikkuessa puku päällä saan oikean jalan kantapään työtä tekemättä lattiaa ja kenkäni fo-pohjallista vasten, ilman pukua en sitä saa. Tämä taas vaikuttaa suoraan tasapainooni ehdottoman korjaavalla tavalla. Saatuani oikean jalkani kantapään puvun avustamana kokonaan alustaa vasten, tasapainoni korjaantuu ja liikkumisestani tulee huomattavasti vakaampaa. Joudun keskittymään kävellessä liiaksi kantapään saamiseen alustaa vasten ja tästä johtuen kävelyni hidastuu ja hankaloituu. Tämä taas vaikuttaa kehoni lihasten spastisuuden lisääntymiseen. Liikkuessani puku päällä lihasteni spastisuus ei lisäänny, vaan puku päinvastoin vähentää lihasten spastisuutta tai ne pysyvät ikään kuin piilossa.

Koska puku päällä saan oikean jalkani kantapään helposti alustaa vasten, tasapainoni korjaantuu ja olen voinut opetella käyttämään oikeaa jalkaani uudella tavalla. Ennen pukua oikea jalkani laahasi taka-asennossa kehoni takana liikkuessa, puku päällä paine antaa mahdollisuuden siirtää jalkaa oikeampaan asentoon, kehostani katsoen suoraan eteenpäin. Puvun korjaava jalan asento mahdollistaa minulle sen että tasapainoni on vakaampi ja kävelyni ryhdikkäämpää. Tämä taas vaikuttaa liikkumiseeni reippauteen, jopa nopeuteen sekä liikunnasta nauttimiseen ja iloisuuteen.

Painepuvun housujen vyötärön yläosan nostamisella on saavutettu alaselän sekä lantioni tukeminen liikkuessa sekä esim. istuessa kotona tietokoneella. Korkeampi vyötärö tukee alaselkääni sekä lantiotani ja korjaa kehoni yläosan virheellistä asentoa pystympään. Kehoni yläosan ollessa oikeammassa asennossa eli pystymmässä liikkumiseni on helpompaa ja pituuttakin olen kasvanut, koska kehoni on suorempi. Yläkehon suoruus korjaa kehoni kaikkia liikeratoja oikeampaan suutaan ajan myötä. Ilman pukua lantioni tuki on poissa ja ryhtini muuttuu vanhaan cp-vamman aiheuttamaan asentoon – kehoni lysähtää kasaan ja kehon yläosan suoruus poistuu.

Puku vaikuttaa myös käsieni kämmenosiin sekä sormiin myönteisellä tavalla. Laitettuani aamulla puvun päälleni, puvun tuoma paineen vaikutus näkyy miltei välittömästi käsieni sormissa. Puvun paine ilmoittaa sormiini, että sinulla on käytössäsi suorat sormet joita voit käyttää helpommin. Niillä on helpompi mm. kirjoittaa ja käyttää tietokoneen näppäimistöä. Vähentynyt sormien jäykkyys myös poistaa hartia- ja niskaseudun jännityksiä. Ajan myötä toivon, että painepuku toisi tullessaan myös sormien parempaa hallintaa myös pikkunäppärien sormien hallintaan vaativiin tehtäviin. Puku vaikuttaa myös käsivarsieni lihasten ja lihasryhmien hallintaan, tunnen paremmin käsivarsien lihakset ja osan myös lihasryhmistä. Käsien käyttö on helpompaa ja puku vaikuttaa positiivisesti oikean käden olkapään hallintaan sekä tuntemiseen. Se nousee ylemmäksi sekä jämäköityy puku päällä, ikään kuin siihen ilmaantuisi uudet lihakset sekä oikeanlainen jämäkkyys ja ryhti. Ilman pukua oikean käden olkapää roikkuu, enkä tunne käden lihaksia ja lihasryhmiä. Liikkuessa puku päällä käsieni kämmenet ovat suorassa sormia myöden ja käsivarteni ovat alkaneet pikkuhiljaa heilumaan liikkumisen aikana. Puku saa siis aikaan uusia liikeratoja.

Puvun vaikutukset aivotoimintaan:

Puvun ollessa säännöllisessä käytössä puku vaikuttaa aivojen toimintaan kokonaisvaltaisesti. Paras hyöty käytännön tasolla aivojeni toiminnan kautta näkyy rauhallisuutena. Pystyn keskittymään erilaisiin asioihin rauhallisemmin. En hermostu liian helposti esim. omaan cp-vamman aiheuttamiin kömpelyysongelmiin. Keskittymiskykyni on vaikeissa asioissa ja tilanteissa paljon hallitumpaa sekä käytän asioiden pohtimiseen ja harkintaan enemmän aikaa. Lisäksi puku ohjailee aivojen kautta liikkumiseen liittyviä aiemmin yllämainittuja asioita. Puvun välityksellä aivoihin viestittyy esim. tieto siitä, että minulla käytössä myös oikea jalka kokonaisuudessaan ja sitä saa käyttää oikeanlaisesti ja oikein oikeilla liikeradoilla.

Koska puku auttaa rauhoittumaan, se pienentää myös epilepsia-kohtausten alkamista ja kohtauksen puhkeamista. Puku vähentää myös stressiä, ilman sitä stressinsietokykyni on heikompi ja silloin myös epilepsiakohtausten riski on suurempi.

Yleisesti ottaen puku auttaa hahmottamaan ja löytämään omasta kehosta uusia ominaisuuksia joita en ole ennen kyennyt löytämään ja hahmottamaan. Painepuku on minun elämääni tuonut kokonaisvaltaisemman oman kehon hallinnan. Ajan myötä toivoisin oppivani hallitsemaan kehoani oikeilla liikeradoilla ja sitä kautta lievän cp-vamman aiheuttamat haitat vähenisivät. Painepuku on omalta osaltaan myös jokaisen arkipäivän kuntouttaja. Puvun hyödyt minulle ovat hyvin merkitykselliset, se on hiljainen kaveri joka opastaa ja neuvoo sinua hyödyntämään oman kehosi kaikkia osia oikeammalla tavalla. Sitä kautta olen oppinut itsestäni ja kehostani uusia asioita! Tämä taas kokonaisuutena tekee minusta ja kehostani ehjemmän ja iloisemman ihmisen. Iloisuus taas vaikuttaa arkeeni pelkästään positiivisella tavalla!

Lopuksi haluan sanoa lyhyesti:

Painepuku voi olla tavalliselle ihmiselle miltei mitätön asia, mutta minulle vaikeavammaisena ihmisenä se on korvaamattoman suuri oikean kävelyn mittainen askel elämässä!