fbpx

Neurologinen käyttö

Painetuotteita on käytetty neurologisiin ja liikettä stabiloiviin tarkoituksiin useiden vuosikymmenien ajan. Siitä huolimatta tutkimustieto sekä vaikuttavuusnäyttö aihepiiristä on hyvin maltillista. Usein painevaatteita käytetään muiden painetuotteiden tapaan työkaluna aistitiedon jäsentämistarpeita varten silloin, kun tavoitteena on tehokkaasti toimiva sensorisen integraation tila.

Neurologisten painevaatteiden toiminta perustuu asento- ja liikeaistia voimistaviin vaikutuksiin sekä syvätunnon vahvistamiseen. Erilaisissa sensorisen integraation häiriötiloissa painevaatteen tuottama paine laajoilla alueilla voi auttaa vaatteen käyttäjiä sietämään epämiellyttäviä tuntoaistimuksia ja mahdollisesti pääsemään yli niiden aiheuttamasta ärsytyksestä sekä pahanolon tunteesta. Tällä on huomattu olevan positiivinen vaikutus keskittymiskykyyn ja yleiseen rauhoittumiseen.


Painevaatteiden käytön tavoitteet yksilön kuntoutuksessa

Lähtökohtaisesti, kun painevaatteet otetaan mukaan kuntoutukseen, tavoitteena on yleensä saada hyödynnettyä asiakkaan omaa sensoriikkaa paremmin. Yleensä aloitetaan määrittämällä asiakkaan lähtötaso tai puute, jonka perusteella pystytään kartoittamaan ne ominaisuudet, joita halutaan vahvistaa, rakentaa, opetella tai tuntemukset, jotka halutaan poistaa. Tavoitteena on useimmiten parempi somatosensoriikka, kehotietoisuus.

Kehotietoisuus vahvistuu ympäristöstä tulevan palautetiedon myötä. Joissain tapauksissa (kuten hypotoniassa, neglectissä, dystoniassa tai spastisuudessa) kehon ulkopuolelta tulevan aistitiedon käsittely voi kuitenkin olla haasteellista, jolloin sitä on vaikeampaa kääntää sopivaksi liikekieleksi.

Painevaatteet, vibraatiovälineet ja muut painetuotteet vahvistavat palautetietoa ympäristöstä ja rakentavat eheämpää kehominää proprioseptiikan kautta. Painevaatteita käytetään yksilön motoristen taitojen kehittämisessä tai vahvistamisessa. Paremmat motoriset taidot voivat lievittää mm. kivun tunteita, vahvistaa oman kehon kontrollia sekä rakentaa liikkeen stabiliteettia.

Joissain tapauksissa tavoitteena on löytää asiakkaalle tasapaino sympaattisen ja parasympaattisen hermoston välillä. Hermostobalanssin kautta asiakas voi kokea muitakin hyötyjä, kuten rauhoittumisen tunnetta tai vähentynyttä ahdistuneisuutta. Painevaatteita tilataan usein myös tunnesäätelyn apuvälineeksi silloin, kun halutaan oppia kontrolloimaan ulkoisten ärsykkeiden aiheuttamia tunteita ja rakentaa rentoutumisen kautta positiivista pitkäaikaisvaikutusta arkeen. Painevaatteiden pitempiaikainen käyttö voi olla työkalu tilanneoppimisessa antaen keholle mahdollisuuden omaksua uusia toimintatapoja stressin keskellä.

Joustavia painevaatteita neurologiseen käyttöön on kehitetty perinteisempien ortoosien ja apuvälineiden rinnalla jo 80-luvulta lähtien, mutta ne eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa materiaaliensa ja ominaisuuksiensa puolesta. Niitä voidaan käyttää yhdessä, ja joissain tapauksissa painevaatteet voivat jopa korvata perinteisen, jäykän tai kovan ortoosin. Verrattuna perinteisiin ortooseihin, joustava painevaate mahdollistaa laajat liikeradat ja on käytössä hengittävä.

 

Painevaatteiden käytöllä saavutettuja tuloksia

    • Vartalon hallinta ja tukeminen
    • Syvätunnon herättäminen
    • Toiminnallisuuden lisääminen
    • Rauhoittava vaikutus
    • Vartalon hahmottaminen/itsensä tiedostaminen
    • Kivun hallinta

 

Kivun hoito painevaatteilla

Painevaatteilla hoidetaan myös erilaisia kiputiloja. Neuropaattinen kipu eli hermovauriokipu tarkoittaa kiputilaa, jonka aiheuttaa somatosensorisen järjestelmän vaurio tai sairaus.

Neuropaattisen kivun eri komponentit vaihtelevat potilaasta ja kiputilasta toiseen. Painevaatteet toimivat pitkäkestoisen ja vaikean kivun hallinnassa ns. stimulaatiohoitona. Tällöin jopa heikoilla ärsykkeillä voidaan lievittää koettua kipua. Kivun yhteydessä todetaan usein myös unihäiriöitä, väsymystä, mielialan laskua, ahdistuneisuutta ja lihasperäisiä oireita, joihin painevaatteen käytöllä on havaittu olevan positiivisia, subjektiivisia vaikutuksia. Useimmilla potilailla nämä oireet ovat tulleet esimerkiksi kroonisen kuormittavan kipuongelman (CRPS) myötä.

Käyttötarkoituksia kivun hoitoon ja hallintaan on hyvin monia: kipukroonikot ja EDS-potilaat saattavat käyttää painevaatteita mm. myös lihasten suojajännityksen purkamiseksi, ja sitä kautta helpottamaan kipualueen käyttöä.

 

Tutkimuskenttä

Kaikki yllä mainittu on lähes poikkeuksetta sellaista, joista puuttuu perinteinen tilastollisesti yleistettävissä olevaa näyttöä vaikuttavuudesta. Se, että aihealueista ei ole A-luokan tutkimuksia, ei tarkoita sitä, että painoa ja painetta hyödyntävät apuvälineet eivät olisi vaikuttavia. Hyvin usein raha vaan ei kulje sellaista reittiä, missä se suuntautuisi laaja-alaisesti painetuotteiden tutkimukseen. Laaja-alainen A-luokan tutkimus olisi myös käytännössä hyvin vaikea toteuttaa, sillä painevaatteiden käytön vaikutukset ovat äärimmäisen yksilöllisiä.

Moni painevaatekokeilu lähteekin liikkeelle terapeuttien aiemmista kokemuksista ja siitä, sopisiko painevaatemenetelmän kokeileminen hoitohenkilökunnan arvion mukaan juuri siihen tilanteeseen, asiakkaalle, perheelle tai ympäristöön. Vaikutuksien seuraaminen (terapeutin ja esim. perheen toimesta) on todella tärkeää kokemustiedon vahvistamiseksi.

Painevaatteen vaikutuksista tiedetään kokemuksesta paljon, mutta tutkimustasolla vähemmän, minkä vuoksi painevaatteiden valinta ja suosittelu perustuu yleensä kunkin asiakkaan yksilöllisiin ominaisuuksiin eikä tarkkaan diagnoosiin. Esimerkkinä: monen diagnoosin tunnusmerkkinä saattaa ilmetä esimerkiksi hypotoniaa tai spastisuutta, jolloin painevaatteilla lähdetään etsimään vastetta juuri näihin ominaisuuksiin. Tämän vuoksi painevaatteen käyttökokeilun perusteena ei aina tarvita tarkkaa diagnoosia.

 

Painevaatteiden vaikuttavuuden teorioita

Painevaatteiden vaikutukset liikkeeseen ja kehonhallintaan katsotaan johtuvan sekä biomekaanisista että neurofyysisistä syistä (Hylton & Allen, 1997). Täysin tarkkaa toimintamekanismia ei vieläkään tunneta. Keskushermosto, johon painevaate vaikuttaa, on monitahoinen hermosolujen järjestelmä, jonka kaikki toiminta pohjaa ulkoisiin ärsykkeisiin (Kottke, 1980). Keskushermosto saa motorisia käskyjä aivokuorestamme, joka tulkitsee saamaamme sensorista ja proprioseptista palautetta liikkeeksi (Ellaway, 1995). Proprioseptiikka, syvätunto, vibraatio ja kevyt kosketus ovat kaikki somatosensorista palautetta, jota ihon eri mekanoreseptorit tulkitsevat. Saamamme monitasoinen palaute siis antaa tietoa keskushermostollemme ulkomaailmasta.

On ehdotettu, että painevaatteen tuottama paine kudoksiimme tehostaa proprioseptista palautetta, minkä takia kehotietoisuus, lihasaktivaatio sekä liikekontrolli lisääntyy ja kehittyy. On myös katsottu, että painevaate hillitsee ulkopuolisten voimavektoreiden vaikutusta nivelien välillä: tämä estää nivelten yliliikkuvuutta ja parantaa liikeratojen ennalta-arvattavuutta. Painevaatteiden positiivinen vaikutus mekaaniseen liikestabiliteettiin arvellaan johtuvan juuri tästä (Hylton & Allen, 1997).

Gracies et al (2000) myös arvelivat, että painevaatteen aiheuttama paikallinen kudoksen venyminen ja kudosstimulaatio vähensivät spastisuutta koko yläraajan alueella, vaikka käytössä oli vain käsine. Olkapään alueella raportoitiin passiivisen liikeradan parantumista, joka johtunee porttikontrollivaikutuksesta: paineen vaikutus leviää paikallisesta kudoksesta selkäytimen kautta lähialueille.

Pääasiallinen teoreettinen perusta kipuhoitoon painevaatteella on juuri yllä mainittu porttikontrolliteoria (1965, Melzack & Wall), jonka mukaan paksujen sensoristen säikeiden stimulaatio vähentää ohuiden, kipua välittävien säikeiden kautta tulevaa aktivaatiota selkäytimen tasolla. Teorian mukaan fyysinen kipu ei ole suoraa seurausta kipuhermosolujen reseptorien aktivoitumisesta, vaan kivun havaitsemista säätelee eri hermosolujen vuorovaikutus. Täten jopa heikot ärsykkeet, kuten puhallus tai silitys, voivat lievittää kipua.

 

Lymed-tuoteryhmät

Lymed Sense-neurologisia painevaatteita käytetään pääasiallisesti mittatilauksena muun muassa CP-vammaisten, autistien, hypotoniasta kärsivien, halvaus- ja Erbin pareesin potilaiden kuntouttamisessa sekä muissa lasten ja aikuisten neurologisissa fysio- ja toimintaterapioissa. Lymed Sense -neurologisilla painevaatteilla helpotetaan mm. vartalon hallintaa ja hahmottamista sekä lisätään toiminnallisuutta ja hallittua liikkumista. Sense-ryhmän painevaatteita käytetään mittatilaustuotteina myös kivun hoitoon ja hallintaan. Tuotteet tehdään joko tasaisella tai progressiivisella paineella (tai näitä kahta yhdistelemällä) aina tilanteesta ja tarpeesta riippuen.

Lymed Interim & Light -vakiokokoisia tuotteita voi käyttää helppona apuna mittatilaustuotteiden rinnalla, mm. kivun hoidossa ja hallinnassa. Näiden tuotteiden käyttö perustuu pääasiassa stimulaatiohoitoteoriaan.

Lue lisää:
Body awareness therapy for patients with fibromyalgia and chronic pain. Linkki.
Medication, Surgery, and Physiotherapy Among Patients With the Hypermobility Type of Ehlers-Danlos Syndrome. Linkki.
A comparative outcome study of body awareness therapy, feldenkrais, and conventional physiotherapy for patients with nonspecific musculoskeletal disorders: changes in psychological symptoms, pain, and self-image. Linkki.


style=”font-size: 10pt;”>J. Attard and S Rithalia. A review of the use of Lycra pressure orthoses for children with cerebral palsy. Int J Ther Rehabil. 2004; 11: 120-126. ResearchGate link.

Improving the Multidisciplinary Treatment of Chronic Pain by Stimulating Body Awareness. Linkki.
The influence of below-knee compression garments on knee-joint proprioception. Linkki.
From shame to respect: musculoskeletal pain patients’ experience of a rehabilitation programme, a qualitative study. Linkki.
Dennis-Peter Born et al. 2013. Bringing Light into the Dark: Effects of Compression Clothing on Performance and Recovery. International Journal of Sports Physiology and Performance, 2013, 8, 4-18. Link.
Grandin, T. 1992. Calming effects of deep touch pressure in patients with autistic disorder, college students, and animals. Journal of Child and Adolescent Psychopharmacology 2(1): 63-72.
Laukkanen, Marja. 2016. Painevaatteen merkitys arjessa – Yliliikkuvien nivelten aiheuttamat arjen haasteet ja painevaatteen käytöllä saavutetut muutokset. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Theseus link.
Lehto, Anne. 2010. Painevaatteen vaikutus haastavasti ja aggressiivisesti käyttäytyviin autismin kirjon ihmisiin. Tutkimusraportti.
https://lymed.fi/wp-content/uploads/2016/03/Kompressiovaatteiden-bio-jafysiologiset-mekanismit-1.jpg


Vakiokokoisia Lymed-tuotteita voit tilata myös verkkokaupastamme.

Siirry verkkokauppaamme tästä!