Termipankki

OPI LISÄÄ PAINEHOITOALASTA

Lymedin aakkoset on pieni tietokanta, johon keräämme painehoitoalan termistöä. Termipankkia rakennetaan aktiivisesti. Tietokantaa ylläpitää Lymed Oy.

 

A

ALARAAJAHAAVA
Haava syntyy usein laskimoiden vajaatoiminnan seurauksena. Sääriturvotuksen poistaminen on laskimohaavan tärkein hoitotoimenpide. Suuri osa laskimohaavoista paranee muutamassa kuukaudessa säännöllisellä turvotuksenestohoidolla eli kompressiohoidolla. Turvotuksen hoidolla pystytään hyvin ehkäisemään laskimoperäisen alaraajahaavan syntyä. Kompressiohoito ehkäisee myös laskimohaavan uusiutumista.

ARPIHOITO
Varsinainen arpihoito alkaa haavojen parantumisen aikoihin. Arpihoito aloitetaan tukisidoksilla silloin, kun ihossa on vielä aukileita tai ihonsiirto on vielä tuore. Kun iho on epitelisoitunut, voidaan siirtyä käyttämään putkisidoksia ja/tai ensipainevaatteita. Vartalon koverille alueille lisätään painetta esimerkiksi lisäämällä neopreenia, lastamateriaalia tai muuta täytettä. Painevaatteita käytetään ympäri vuorokauden ja ne riisutaan vain pesujen, ihonhoitojen ja liikeharjoittelun ajaksi. Arpihoitoon käytetään myös erilaisia hoitolevyjä, teippejä sekä geelejä. Niitä käytetään pienikokoisissa ja yksittäisissä arvissa sekä painehoidon tehosteena. Arpihoito lopetetaan, kun arpi on kypsynyt. kypsyessään arpi vaalenee, pehmenee, tulee joustavammaksi ja kutina vähenee. Arpikorjausleikkauksia tehdään tarvittaessa liikerajoitusten ja esteettisten syiden vuoksi.

APUVÄLINE
Apuväline on laite tai väline, jolla voidaan edistää ihmisen toimintakykyä silloin, kun suoriutuminen ja osallistuminen kotona tai muussa arjen toimintaympäristössä ovat sairauden, vamman tai ikääntymisen takia heikentynyt. Apuvälineen tarpeen voi todeta asiakas itse, hänen läheisensä tai hänet tunteva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Yksilöllinen apuvälinetarve ilmaistaan hoito- ja kuntoutus- tai palvelusuunnitelmassa. Apuvälinearvio ja lainauspäätös tehdään aina yksilöllisesti. Henkilökohtaisista, omaksi annettavista apuvälineistä tehdään maksusitoumus.

E

ELASTAANI
Elastaani on synteettinen polyuretaanikuitu, jolla on kumin kaltaisia ominaisuuksia, tärkeimpänä joustavuus. Elastaani voi venyä jopa kolmesta seitsemään kertaa oman pituutensa toistuvasti ja palautuu taas alkuperäiseen pituuteensa. Se on materiaalina pehmeää, kevyttä ja hankausta kestävää. Elastaania käytetään kohteissa, joissa vaaditaan pysyvää elastisuutta ja palautumista, kuten urheiluvaatteissa, uimapuvuissa sekä eri sovelluksiin tarkoitetuissa kudotuissa ja neulotuissa kankaissa. Elastaanilankojen käyttö kankaassa lisää sen joustavuutta ja käyttömukavuutta, ja tämä saavutetaan jo sekoittamalla elastaania muihin materiaaleihin muutaman prosentin verran. Elastaania käytetään aina sekoitteena jonkin muun kuidun kanssa, ei koskaan pelkästään. Elastaanin tunnetuimmat kauppanimet ovat Lycra ja Spandex.

ELASTINEN PALAUTUMA
Elastinen palautuma tarkoittaa materiaalin kykyä palautua alkuperäiseen pituuteensa venyttämisen jälkeen. Materiaali määritellään elastiseksi, jos se palautuu alkuperäiseen muotoonsa ja kokoonsa ulkoapäin tulevan venyttävän voiman poistamisen jälkeen. Elastinen palautumiskyky ilmoitetaan prosentteina. Toinen tapa käsitellä elastisia ominaisuuksia on ilmoittaa, montako prosenttia venymästä palautuu täysin, kun kuitua on venytetty tietty määrä, esimerkiksi 5% alkuperäisestä pituudesta. Jos kuitu palautuu täysin alkuperäiseen kokoonsa ja muotoonsa, sen sanotaan omaavan 100% palautumiskyvyn. Elastinen palautumiskyky on yksi tärkeimmistä painevaatekankaan ominaisuuksista.

F

FYSIOTERAPIA
Fysioterapia on olennainen osa tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Fysioterapian avulla voi parantaa lihastasapainoa ja asennon hallintaa sekä lisätä nivelten liikkuvuutta ja kudosten joustavuutta.

H

HAAVAN HOITO
Haavat syntyvät joko ulkoisen tekijän, esimerkiksi vamman, tai sisäisen sairauden seurauksena.  Haavan aiheuttava tekijä on aina selvitettävä. Haavan paranemisvaiheita ovat tulehdusvaihe, korjausvaihe ja kypsymisvaihe. Kroonisella haavalla tarkoitetaan haavaa, joka ei ole parantunut tai pienentynyt kooltaan noin puolet pienemmäksi neljän viikon aikana. Yleensä haavan taustalla on jokin perussairaus, kuten laskimovajaatoiminta tai diabetes. Verisuoniperäisillä haavoilla tarkoitetaan haavoja, jotka johtuvat joko laskimoiden tai valtimoiden vajaatoiminnasta. Turvotusperäinen haava on yhteisnimitys kroonisille haavoille, joiden taustalla on alaraajoissa esiintyvä turvotus. Haavojen hoito toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Hoidon suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat hoitajat, lääkärit ja erityistyöntekijät.

I

IMUSUONISTO
Imusuonisto on imusolmukkeiden ja imusuonten muodostama elinjärjestelmä. Imusuonisto palauttaa verisuonista tihkuvan nesteen ja suolistosta imeytyvän rasvan verenkiertoon. Imusuoniston tehtäviin kuuluu erilaisten aineiden kuljetus kudoksista verenkiertoon. Imusuonten yksi tehtävä on kuljettaa elimistön kuona-aineita hajotettaviksi.

K

KIMMORAJA
Kun materiaalia venytetään, ja päästetään vapaaksi, se palautuu alkuperäiseen mittaansa ja muotoonsa. Jokaisella materiaalilla on kuitenkin olemassa maksimiarvo, jonka yli venytettäessä se ei enää palaudu alkuperäisiin mittoihinsa vaan se jää pidemmäksi eli ”venähtää”. Tätä maksimiarvoa nimitetään kimmorajaksi. Kimmorajan yli venytettäessä venähtäminen materiaalissa jää pysyväksi. Painevaatemateriaalissa tulee olla korkea kimmoraja, jotta se ei ylity vaatetta venytettäessä esimerkiksi pukemisen yhteydessä.

KIPUKUNTOUTUS
Kipukuntoutusfysioterapiassa voidaan käyttää erilaisia ei-lääkkeellisiä kivunhoitomenetelmiä, kehon hahmottamista parantavia harjoitteita, harjoittelua yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti ja rentoutumis- ja Mindfulnessmenetelmiä. Yleensä kipukuntoutujan tukena on moniammatillinen tiimi.

KOMPRESSIOTERAPIA
Kompressioterapia on merkittävä osa turvotuksen hoitoa. Hoidon alkuvaiheessa on tavoitteena turvotuksen väheneminen. Koska turvotuksen koostumus ja hoidettavan raajan ympärysmitta saattavat muuttua paljon, toteutetaan kompressiohoito alkuvaiheessa pääsääntöisesti käsin tehtävin sidoksin. Alkuvaiheen jälkeen kompressiohoito toteutetaan lääkinnällisillä kompressiotuotteilla.

KUDENEULOS
Tekstiilimateriaalit jakautuvat pääasiassa kudoksiin ja neuloksiin. Kompressio- ja painetuotteet on yleensä tehty neuloksesta. Neuloksia on karkeasti olemassa kahta eri tyyppiä: loimineulos (warp knit) ja kudeneulos (weft knit). Kudeneuloksessa yksi lanka kulkee leveyssuunnassa edestakaisin, kun taas loimineuloksessa on yhtä monta lankaa kuin silmukkarivillä silmukoita, ja nämä kulkevat pystysuunnassa muodostaen aina uusia silmukoita. Käsin puikoilla neulottaessa muodostuu kudeneulosta. Kudeneulos on luonnostaan joustava ja reunastaan purkautuva ja rullautuva, ja sen mittapysyvyys on heikko. Tekniikalla ei pystytä valmistamaan monimutkaisia neulosrakenteita vaativiin käyttötarkoituksiin.

L

LAPLACEN LAKI
Laplacen lain mukaan sylinterimäisen kappaleen muuttuneen paineen (∆p), seinäjännitteen (T) ja koveran pinnan säteen (R) välillä on yhteys ∆p = T/R . Laplacen lain mukaan paine lisääntyy suoraan verrannollisesti sidoksen kireyden kanssa, mutta on käänteisesti verrannollinen raajan kaaren kanssa. Näin ollen paine vähenee kun raajan säde lisääntyy. Esimerkiksi mitä suurempi reiden ympärysmitta on, sitä kireämpi painevaatteen aikaansaama paine tulee olla, jotta saadaan haluttu paine reiden kudoksille.

LIPOEDEEMA (myös lipedeema, lipoödeema tai lipödeema)
Lipoödeemaon krooninen tila, jossa kudoksiin kerääntyy liiallista nestettä, joka aiheuttaa normaalia elämää haittaavaa turvotusta. Yleensä tällaista turvotusta esiintyy käsissä tai jaloissa.

LOIMINEULOS
T
ekstiilimateriaalit jakautuvat pääasiassa kudoksiin ja neuloksiin. Kompressio- ja painetuotteet on yleensä tehty neuloksesta. Neuloksia on karkeasti olemassa kahta eri tyyppiä: loimineulos (warp knit) ja kudeneulos (weft knit). Loimineuloksessa on yhtä monta lankaa kuin silmukkarivillä silmukoita, ja nämä kulkevat pystysuunnassa muodostaen aina uusia silmukoita, kun taas kudeneuloksessa yksi lanka kulkee leveyssuunnassa edestakaisin. Loimineuloksen sidos voidaan suunnitella monitasoiseksi, jolloin neuloksesta saadaan ”voimakas”, vaihteleviin vartalonmuotoihin hyvin asettuva sekä erinomaisesti paineen säilyttävä materiaali. Loimineulokseen ei tule ns. silmukkapakoja, jos sitä leikkaa.

 

LYMFAATTINEN JÄRJESTELMÄ
Lymfaattisen järjestelmän tehtävänä on poistaa nestettä kudosten välitiloista ja palauttaa se laskimojärjestelmään.

LYMFATERAPIA
Lymfaterapiassa kehon imunestekiertoa tehostetaan kevyillä pumppaavilla otteilla. Tavoitteena on saada kudoksissa oleva ylimääräinen neste imusuonistoon ja sieltä eteenpäin kehon nestekiertoon. Tällä vähennetään turvotusta, kipua ja rentoutetaan kehoa. Lymfaterapiaa käytetään itsenäisenä hoitomuotona tai yhdistettynä fysioterapiaan.

LYMFAÖDEEMA (myös lymfedeema tai lymfaturvotus)
L
ymfaödeema on nimitys turvotukselle, joka johtuu lymfa- eli imunesteen kertymisestä kudokseen. Lymfaödeema on krooninen sairaus, joka etenee hoitamattomana. Turvotus on usein raajassa, mutta voi vaikuttaa myös muihin alueisiin, kuten päähän, niskaan, rintoihin tai genitaalialueeseen. Lymfaödeema on sairaus, johon ei ole parannuskeinoa, mutta sitä voidaan lievittää oikeilla hoitokeinoilla.

R

RUNSASELASTINEN
Sidoksen pidentymiskykyä suhteessa käytettyyn voimaan kuvataan venyvyys-käsitteellä. Kaikkialla Euroopassa on tullut yleiseksi käytännöksi käyttää termejä vähäelastinen (minimaalisesti venyvä, joustamaton, passiivinen) ja runsaselastinen (erittäin venyvä, elastinen, aktiivinen) kuvaamaan sidoksen toiminnan tätä puolta. Termit runsaselastinen ja vähäelastinen pätevät vain sidoksiin, ei paine- ja kompressiovaatteisiin.

P

PALOVAMMA
P
alovamma on lämmön, sähkövirran, syövyttävän kemikaalin tai säteilyn aiheuttama kudosvaurio. Vaurion syvyyteen vaikuttavat lämpötila, altistuksen kesto sekä lämmön välittymistapa. Pienissä vammoissa kudostuho ja reaktio ovat paikallisia, kun taas laajoissa palovammoissa vapautuu runsaasti elimistöön välittäjäaineita. Nämä välittäjäaineet aiheuttavat koko kehon tulehdusreaktion.

POLYAMIDI
P
olyamidi on yksi vahvimmista tekokuiduista, joka kestää erittäin hyvin kulutusta. Polyamidi kestää jatkuvaa konepesua, pitää muotonsa ja kuivuu nopeasti. Se ei ime juuri ollenkaan kosteutta ja on likaa, kemikaaleja ja hikeä hylkivä. Polyamidi on monipuolinen kuitu ja venytyksen jälkeen se palautuu hyvin alkuperäiseen muotoonsa eikä muodosta esimerkiksi polvipusseja housuihin. Polyamidin elastinen palautumiskyky on huomattavasti parempi kuin esimerkiksi polyesterin. Myös tunnultaan polyamidi on huomattavasti pehmeämpi ja miellyttävämpi kuin polyesteri. Sitä käytetään jokapäiväisessä vaatetuksessa, verhoilukankaissa ja ulkoiluvarusteissa. Polyamidin tunnetuin kauppanimi on Nylon.

PYÖRÖNEULONTA
Pyöröneulonnassa tuote neulotaan tuubimaiseen muotoon ja useimmat etenkin vakiokokoiset, saumattomat ja ohuet kompressiosukat ovatkin juuri pyöröneulottuja. Pyöröneulonnan haasteena on saada lieriöön voimakkaita ympärysmitan muutoksia, koska silmukoiden määrää on vaikea lisätä ja poistaa lyhyellä matkalla. Pyöröneulotut tuotteet ovat monesti joustavampia kuin tasoneuloksesta tehdyt, ja soveltuvat paremmin normaalivartaloisen raajoihin.

PUOLIVALMIS TUOTE
Haluttu hoitotuote on osittain vakiokoinen, ja se kustomoidaan muutaman vartalomitan mukaisesti. Lymed ei valmista puolivalmiita tuotteita.

PROPRIOSEPTIIKKA
Proprioseptiikka tarkoittaa yksinkertaistettuna kehon asentoaistia. Sen avulla tiedämme, missä asennossa keho ja sen eri osat ovat. Proprioseptiikkaa voi vahvistaa käyttämällä painevaatteita.

S

SENSORINEN INTEGRAATIO
Sensorinen integraatio on neuraalinen prosessi, jossa keskushermostomme jäsentää aistitietoa yksilön kehosta sekä ympäristöstä ja mahdollistaa kehon tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön arkielämän eri toiminnoissa. Sensorinen integraatio tapahtuu keskushermostossa, joka koostuu yksittäisistä hermosoluista, selkäytimestä ja aivoista. Sensorisen integraation häiriön (SI-häiriö) omaava henkilö hyötyy usein tasaisesti vartaloon kohdistuvasta paineen tunteesta.

STANDARDIT
Standardit esittävät testausmenetelmiä tarttumattomien, kangaspohjaisten kompressiotuotteiden toiminnan eri osatekijöiden määrittämiseen. On kuitenkin huomioitava, että Euroopan eri maissa käytetään erilaisia testausmenetelmiä. Tällä hetkellä ei vielä ole olemassa kansainvälisiä tai eurooppalaisia standardeja kompressiosidosten toiminnalle. Esistandardi ENV 12718 luotiin Euroopan yhteiseksi standardiksi, mutta se ei saanut tarpeeksi kannatusta ja hylättiin lopulta kolmentoista vuoden jälkeen. Lymed Oy noudattaa suoraan ENV 12718 eurooppalaiseen esistandardiin määritettyjä vaatimuksia.

SYVÄTUNTO
Syvätunto välittää aivoihin tietoa lihasten jännityksestä, nivelten asennosta ja liikkeen suunnasta. Asento- ja liiketunnon avulla henkilö hallitsee asentoja ja yhdistää liikkeitä sujuvasti toisiinsa. Kosketus ja paine antavat lisäinformaatiota kehon asennoista ja liikkeistä tukien lihaksista ja nivelistä tulevaa tietoa sekä näköaistin tuomaa viestiä.

SYÖPÄ
Syöpä on sairaus, joka johtuu kehon muuntuneiden solujen hallitsemattomasta jakaantumisesta ja leviämisestä muihin kudoksiin. Epäiltäessä syövän paikallista levinneisyyttä tai jo levinneen syövän hoidossa joudutaan usein poistamaan tai sädettämään imusolmukkeita ja tällöin hoidon sivuvaikutuksena voi syntyä lymfaödeemaa. Syövän hoito on tietenkin aina etusijalla, mutta lymfaterapialla voidaan lievittää ja ennalta ehkäistä sairauden mukanaan tuomia oireita. Nykyisten tutkimusten mukaan manuaalisen lymfaterapian ja siihen liittyvän kompressiohoidon ei ole voitu todistaa aktivoivan tai levittävän syöpää.

SÄÄRIHAAVA (alaraajahaava)
Haava syntyy usein laskimoiden vajaatoiminnan seurauksena. Sääriturvotuksen poistaminen on laskimohaavan tärkein hoitotoimenpide. Suuri osa laskimohaavoista paranee muutamassa kuukaudessa säännöllisellä turvotuksenestohoidolla eli kompressiohoidolla. Turvotuksen hoidolla pystytään hyvin ehkäisemään laskimoperäisen alaraajahaavan syntyä. Kompressiohoito ehkäisee myös laskimohaavan uusiutumista.

V

VALMISKOKOINEN TUOTE
Valmiskokoisten tuotteen koko valitaan asiakkaan muutaman vartalomitan perusteella, ja näissä mitat liikkuvat muutamien senttien haarukassa. Paine toteutuu eri voimakkuudella haarukan äärilaitoihin sijoittuneilla ihmisillä. Suurempikokoisella ihmisellä paine on suurempi, koska materiaali on suuremmassa venytyksessä.

VÄHÄELASTINEN
Sidoksen pidentymiskykyä suhteessa käytettyyn voimaan kuvataan venyvyys-käsitteellä. Kaikkialla Euroopassa on tullut yleiseksi käytännöksi käyttää termejä vähäelastinen (minimaalisesti venyvä, joustamaton, passiivinen) ja runsaselastinen (erittäin venyvä, elastinen, aktiivinen) kuvaamaan sidoksen toiminnan tätä puolta. Termit runsaselastinen ja vähäelastinen pätevät vain sidoksiin, ei paine- ja kompressiovaatteisiin.