Asiantuntijalausunnot

Asiantuntijalausunnot

Lue alta asiantuntijoiden kokemuksia Lymed-painevaatteiden käytöstä!

Terapeutti kertoo: kuinka hyödynnän Lymed-painevaatteita psykofyysisessä fysioterapiassa (21.9.2021)

Laura Mutanen, psykofyysinen fysioterapeutti, työskentelee yksityisellä sektorilla nuorten ja aikuisten kanssa, joilla on muun muassa pitkäaikaista kipua, post-traumaattista stressiä, ahdistusta, palautumisen pulmia, syömishäiriöitä ja neurologisia oireita. Työvuosia Lauralla on takana kohta neljätoista vuotta.

Laura on tutustunut alun perin Lymedin painevaatteisiin työskennellessään Jorvin sairaalassa vuosina 2008–2015.

– Siellä painevaatteita käytetään paljon esimerkiksi palovammapotilaiden kanssa. Sittemmin menin Ortonin kuntoutuslaitokseen töihin ja siellä perehdyin painevaatteiden etuihin kipuasiakkaiden hoidossa, kertoo Laura.

Laura on sittemmin siirtynyt työskentelemään psykofyysisen fysioterapian puolelle. Hänen osaamisaluettaan on etenkin asiakkaat, joilla on oman kehon tunnistamisen haasteita, ahdistusta, pitkäaikaista kipua, keskittymisvaikeuksia ja neurologisia diagnooseja.
– Asiakaskuntani, jotka ovat käyttäneet ja hyötyneet painevaatteista, on erittäin laaja. Monet kipuasiakkaani kuvasivat, että kipu lieventyi useammalla pykälällä kevytpainevaatteiden ansiosta ja esimerkiksi käveleminen sekä päivittäisten askareiden toimittaminen muuttui helpommaksi, Laura avaa.

Laura on käyttänyt eniten työssään Lymed Interim & Light -kevytpainevaatteita sekä Sense-mittatilauspainevaatteita. Mikäli asiakkaalla on ilmennyt samanaikaisesti myös turvotusta, on tilattu Compression-tuote tarvittavalla paineella turvotusaluetta hoitaen.
– Kipuasiakkaat käyttävät vaihtelevasti vaatteita myös yöllä, mutta suurin osa asiakkaistani käyttää vaatteita päiväsaikaan, Laura kertoo.

 

Alla Lauran henkilökohtaisia käyttökokemuksia painevaatteiden käytöstä eri oireyhtymien hoidossa.

Kipuasiakkaat:

Kipu voi olla sekä perifeerisistä syistä johtuvaa, että keskushermostollista tai sekamuotoista. Usein kivun takana on myös erinäisiä traumakokemuksia, jotka johtavat kehon ylivireystilaan. Ylivireystilassa keho on usein jännitystilassa. Paineen ansiosta hermosto usein rauhoittuu ja silloin myös lihaksisto rentoutuu – on helpompi luottaa omaan kehoonsa. Olen havainnut käytössäni, että etenkin neuropaattinen kipu hälvenee useammalla pykälällä tai kokonaan. Voimakkaiden kipulääkkeiden vähentäminen on usein helpompaa painevaatteiden avulla. Painevaatteen koen ns. lievittävän kipua suuremmalle alueelle ja asiakkaan arkiset askareet toimivat paremmin.  Kivun vähenemisen lisäksi koordinaatio ja voimantuotto saattavat myös parantua. Ajattelisin, että painevaate aktivoi faskiakudosta.

Olen havainnut, että Lymed Interim & Light -kevytpainevaatteet toimivat hyvin kipuasiakkailla, mutta jos mukana yhtään turvotusta, niin silloin Compression-mittatilauspainevaatteet toimivat parhaiten. Mikäli asiakas kokee kipua jollain spesifillä alueella, niin olen myös havainnut, että joskus vähän vahvempi kangas sillä alueella voi toimia tehokkaammin kivunlievittäjänä. Tällaisia pyyntöjä on mahdollista tehdä mm. Sense-mittatilaustuotteisiin.

 

Dissosiaatiohäiriö:

Yleensä häiriö on vaikean trauman seurausta ja yhteys omaan kehoon, ajatuksiin, tuntemuksiin muuttuu usein heikoksi sekä kehon vireystilat heittelevät. Olen huomannut, että painevaatteen käytöllä voidaan luoda tunnetta kokonaisesta kehosta, joka itsessään lisää turvallisuuden tunnetta. Monesti näillä asiakkailla tunne siitä niin kuin keho olisi ns. höttöä tai uupuu kokonaan. Monet eivät tunne päästä alaspäin kehoaan ollenkaan, jos sitä koskettaa kevyesti. Jatkuva paine tuo ihmiselle tunteen, kuin olisi osa omaa kehoaan. Dissosiaatiohäiriö saattaa joskus näkyä myös vahvoina fyysisinä oireina etenkin alivireystilassa, jolloin keho usein lamaantuu. Eli tällöin esimerkiksi tuolilta ylösnousu voi olla vaikeaa. Jatkuvan paineen tunteella näitä lamaantumiskohtauksia voidaan myös pyrkiä vähentämään tai eliminoimaan.

Jatkuva paineen tunne rauhoittaa myös autonomisen hermoston toimintaa, samalla tavalla kuin esimerkiksi toisen ihmisen kosketus. Keho saa myös niin sanotusti yhtenäiset rajat ja on helpompi olla läsnä omassa kehossaan. Tämä kaikki johtaa siihen, että asiakas voi rauhoittua ja päätyä optimaaliseen vireystilaan, jolloin esimerkiksi traumaattisia kokemuksia voi olla helpompi käsitellä. Tässä tilassa myös ns. uudelleen traumatisoitumisen riski on pienempi, kun maailma näyttäytyy ja tuntuu turvallisemmalta paikalta – johtuen siitä, että on turvallisesti oman kehonsa kanssa kosketuksissa.

Trauma-asiakkaat elävät usein joko ali- tai ylivireässä tilassa. Molemmissa tiloissa esimerkiksi uuden oppiminen on haastavaa tai ylipäätään arjellinen toimintakyky (käsittäen sekä fyysisen, henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn) on koetuksella. Lymed Interim & Light -kevytpainevaatteet saattavat toimia ihan hyvin, mutta yleensä tarvitaan Sense-mittatilaustuote, jossa on mahdollista valita kevytpainevaatteita vahvempi kangas asiakkaan tarpeen mukaan. Olen todennut, että painevaatteita on hyvä käyttää päiväsaikaan. Öisin mm. painopeitto tai kevytpainevaate voi toimia monesti rauhoittavana elementtinä.

 

PTSD (traumaperäinen stressihäiriö) ja ahdistusoireet:

Jatkuva paine tuo turvallisuuden tunnetta ja siten rauhoittaa autonomista hermostoa – eli laskee sykettä, verenpainetta ja rauhoittaa myös hengitystä. Monesti stressihäiriö- tai ahdistusoireasiakkailla, jotka käyttävät painevaatteita, on helpompi lähteä käymään kaupassa tai mennä ylipäätänsä ihmisten ilmoille. Keho ei myöskään säpsähtele yhtä helposti traumatriggereille.

Stressihäiriö- tai ahdistusoireasiakkailla usein oleva ylivireystila vaikeuttaa keskittymistä ja oppimista, joka voi ilmetä levottomuutena. Paineen ansiosta keskittyminen helpottuu. Yleensä Lymed Interim & Light -kevytpainevaatteet toimivat hyvin. Mittatilauspainevaatetta kannattaa harkita, riippuen myös yksilön tarpeista ja tuntemuksista paineeseen. En ole kokenut, että sen suhteen on ollut mitään sääntöä, jota voisin suoranaisesti seurata.

 

Neuropsykiatriset oireistot, kuten ADHD:

Olen huomannut vasteen samanlaisiksi, kuin stressihäiriö- tai ahdistusoireasiakkailla. Painevaatteen avulla asiakas kykenee paremmin keskittymään arkisiin askareisiin ja vireystaso pysyy parempana. Autonomisen hermojärjestelmän reaktiivisuus on käytösongelmaisilla lapsilla ja nuorilla keskimääräistä vähäisempää ja sydämen syke, ihon johtavuus matalampaa. ADHD:hen liittyvän ylivilkkauden ja elämyshakuisuuden ajatellaan johtuvan siitä, että ihminen yrittää nostaa aivojensa vireystilaa aktiivisen toiminnan ja voimakkaiden aistiärsykkeiden avulla. Ajattelisin, että jatkuva paine tässä tilanteessa auttaa antamaan tarpeeksi voimakasta aistiärsykettä, että keskittyminen on helpompaa.

Paine auttaa konkreettisesti tuntemaan kehoa paremmin. Paine myös auttaa saamaan niin sanotun turvapesän omasta kehosta: on helpompi siten fokusoida itseään tiettyyn asiaan. Olen havainnut, että mitä enemmän keskittymisvaikeutta on ja mitä enemmän kömpelyyttä sekä yhteyttä omaan kehoon ylipäätänsä on, toimii vahvempi painekangas parhaiten. Tähän pystyy tilaamaan Sense-mittatilauspainevaatteen.

 

Harvinainen neurologinen diagnoosi: Stiff-person oireyhtymä

Stiff-person oireyhtymä luetaan autoimmuunivälitteisiin neurologisiin sairauksiin. SPS on yleensä oireiden alkuvaiheessa etenevä sairaus, johon liittyy tahdonalaisten liikkeiden hitaus, sekä asteeltaan vaihteleva lihasjäykkyys ja lihasten spasmioireet. Se kuuluu myös osaksi liikehäiriösairauksien kirjoa. SPS-asiakkaalleni tehtiin mittatilaustyönä Sense-housut miedolla paineella ja kevyellä kankaalla. Housujen ansiosta asiakas pystyi pidentämään maksimikävelymatkaansa muutamalla sadalla metrillä. Lihastärinöitä ja kramppeja ilmeni vähemmän. Oli myös havaittavissa, että kehon hallinta muuttui paremmaksi, eli askeltaminen oli tasapainoisempaa. Hän käytti housuja päivittäin, aamusta iltaan. Uskoisin, että tasainen paine antoi keskushermostolle rauhoittavan vaikutuksen ja paine palautti lihakset nopeammin.

”Palovammapotilaan kirurginen hoito ilman painevaatetta on outo ajatus” (13.4.2012)

Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Leena Berg:

Suomen hyvä terveydenhuolto turvaa myös toiminnallista arpihoitoa vaativan potilaan hoidon.
–Potilaskohtainen arvenhoito toteutetaan aina moniammatillisesti ja –ulotteisesti. Painehoidolla on suuri merkitys kun toiminnallinen ja esteettinen puoli tukevat toisiaan, sanoo lääketieteen tohtori, plastiikkakirurgi Leena Berg KYS:sta.

80-luvulla yleistyneet painetekstiilit ovat vuosien aikana kehittyneet monipuolisiksi hoitotuotteiksi, eri hoitoja pystytään yhdistämään samaan vaatteeseen.
–Hypertroofiset arvet pystytään hoitamaan hyvin, mutta keloidin osalta hoitovaste jää valitettavasti vaatimattomaksi. Kirurgisesti hoidettua palovammapotilasta arpiongelmineen ei voi jättää ilman painehoitoa, se on selvää. Uusia indikaatioita painehoidon hyödyntämiseen löytyy kuitenkin koko ajan lisää, esimerkiksi komplisoituneiden murskavammojen jälkitilat, tapaturmien ja leikkauksien jälkeiset hermokiputilat ja turvotusongelmat tai turvotusongelmaiset paleltumien jälkitilat, Berg luettelee.

Painetekstiilin käytössä on selkeästi kolme vaihetta: motivointivaihe, tottuminen ja vieroitus.
–Hellä vieroitus, Berg korostaa. Etenkin lapsipalovammapotilaat kiintyvät vaatteisiin hyvin usein. Sen ymmärtää, koska vaate lievittää kipuja eikä estä toiminnallisuutta. Vanhemmat ottavat yleensä lapsen painevaatteen todella hyvin vastaan ja sitoutuvat sen käyttöön. Niin ikään aikuispotilaat saavat paremmin tukea palautumiseensa kun voivat käyttää painetekstiileitä myös töissä ja harrastuksissa.

Laadun lisäksi kotimaisuus on tärkeä pointti painevaatteistakin puhuttaessa. Potilas voi ottaa yhteyttä omalla kielellään suoraan valmistajaan ja kliinisissä ongelmissa asioita pystytään hoitamaan nopeallakin aikataululla. – Lymedistä saa mitä tilaa. Tuotteet ovat tasalaatuisia ja tuotekehitys on ollut aina tarpeita vastaavaa. Yrityksen järjestämät koulutukset pitävät hyvin myös hoitavan henkilökunnan ajan tasalla, tietää jo vuosia kotimaisten painevaatteiden kanssa työskennellyt kuopiolaiskirurgi.

Palovammat ovat vähenemässä ja tulevaisuudessa Suomessa on enää yksi laajojen palovammojen hoitoon keskittynyt palovammakeskus, Jorvissa, nykyisen kahden keskuksen sijasta. Tilanne arveluttaa Bergiä varsinkin jälkihoidon ylläpidon osalta. Haasteita asettaa myös palovammoihin erikoistuneiden plastiikkakirurgien väheneminen ja keskittyminen yhteen yksikköön.
–Palovammojen hoito on niin monen asian summa. Toivottavasti painehoidon tiedon ja taidon ylläpito yliopistollisissa sairaaloissa säilyy jatkossakin, Berg toivoo.