Asiakkaiden ajatuksia
“Lymed-puku on muuttanut elämäni täysin” – Olli Salpakoski
Asiakkaallamme Olli Salpakoskella on synnynnäinen CP-vamma. Alla hänen kokemuksiaan Lymed-painevaatteista ja niiden vaikutuksista hänen elämässään.
Olen 40-vuotias seikkailua ja liikuntaa harrastava mies, jolla on synnynnäinen CP-vamma. Elämäni tavoite on pystyä toimimaan mahdollisimman itsenäisesti ja tehdä asioita, joita itse haluan. Vammastani huolimatta olenkin monissa asioissa seikkailun alalla ollut uranuurtaja (ja testinukke).
Puku on kuukausien aikana muuttanut elämäni täysin. Jalkojen kivut ovat poistuneet sekä välilevyn pullistuman aiheuttama kipu ei vaivaa. Spastisuus on vähentynyt ja sitä kautta myös jaksaminen sekä palautuminen ovat parantuneet. Puku suojaa myös mustelmilta kiipeillessä ja vaelluksilla, kun kaatuilen useasti. Liikkumisnopeuteni on noussut, koska puku tekee kävelystä rullaavaa.
Olen ammatiltani lähihoitaja päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumisyksikössä ja käytän pukua myös työelämässä. Työni kuluu jalkojen päällä ja myös nostoja hankalissa asennoissa tulee päivittäin. Puku parantaa huomattavasti työssä jaksamista ja tuo turvallisuutta. Puku on myös elastinen ja huomaamaton.
Puku parantaa myös henkistä jaksamista, koska asentoni suoristuu puku päällä. Työkaverit sekä ystäväni ovat sanoneet, että seison suoremmassa ja tällöin olen myös vakuuttavampi työssäni, jossa kehonkieli on erittäin tärkeää.
Minun kohdallani parhaan tuloksen saavuttamiseksi pukua on käytettävä jatkuvasti. Se vaatii myös sitoutumista käyttöön, koska puku ei auta olemalla kaapissa. Puvun muuttaessa vanhaa väärää asentoa, aiheuttaa tämä hieman kipuja heikomman ja spastisemman puolen olkapäähän ja sääreen.
Myös fysioterapeuttini on huomannut pukuni hyödyn mm. jäykkyyden vähentymisenä.
Katso myös: 27.5.2016 Lymed tukemassa cp-vammaisen Ollin vuorenvalloitusta
“Olen koukussa Lymed-painevaatteisiin” – Pararatsastaja Anna Norrgård
Anna Norrgård on 31-vuotias auto-onnettomuudessa vammautunut kouluratsastaja. Annalla on diagnosoitu aivovamma, niskan ankara retkahdusvamma ja rintarangassa on kolme murtumakohtaa sekä niskan rakenteiden repeymiä. Annan tavoitteen on pärjätä vammaisurheilijana kouluratsastuksen parissa ja jakaa tietoisuutta vammastaan. Annalla on käytössä 2-luokan kompressiopaita vahvistetulla kaulurilla sekä 2-luokan kompressiohousut ristiselkää tukevalla vahvikkeella. Ratsastusasento on huomioitu housujen polvitaipeiden muotoilussa. Anna käyttää myös Sense-painepaitaa vahvalla paineella, jossa on poolokaulus, selkävahvike sekä itsesäädeltävät hartiaremmit.
“Sain ensimmäisen kerran kuulla mahdollisuudesta käyttää painetekstiilejä noin 2-3 vuotta sitten toimintaterapeutiltani, ja siitä hetkestä eteenpäin se oli menoa! Sain ensin kotiini kokeiluun tavallisen paineasun, eli housut ja paidan. Tunsin heti, että niistä oli minulle hyötyä, mutta samalla koin, että sitä hyötyä voisi vielä maksimoida. Minulla on nykyään käytössäni kaksi eri vahvuista painepaitaa, joista käytän pääosin kevyempää versiota. Toisen painepaidan sain suunnitella toimintaterapeuttini avulla. Suunnittelimme yhdessä mihin kohtiin kaipasin lisää painetta ja mihin esimerkiksi säädeltävää painetta. Muutamia viikkoja myöhemmin sain mittatilauspaitani ja siitä asti olen sitä käyttänyt. Se auttaa minua erityisesti erittäin ankarissa kiputiloissa, jolloin lääkkeet eivät enää auta. Vaatteissa oleva tasainen paine rauhoittaa olemustani sekä helpottaa kivun aiheuttamaa levottomuutta. Nukahdankin usein iltaisin painepaita päällä.
Myöhemmin keksin, että voisin hyödyntää painetekstiilejäni myös liikunnassa. Ne auttavat kehoani pysymään rennompana sekä hahmottamaan raajani ja kehoni liikkeet paremmin. Kärsin spasmeista, jolloin kehoni jännittyy tahattomasti usein, kun esimerkiksi keskityn. Painetekstiilit auttavat silloin muistuttamalla minua muuttamaan asentoani rennommaksi ja pois mahdollisesta virheasennosta, joka taas helpottaa myös kivuissa. Monesti minulle myös kerrotaan, että asentoni näyttää ryhdikkäämmältä ja rennommalta juuri silloin, kun käytän painetekstiilejä – vaikka he eivät edes tiedä minun käyttävän niitä.”
Tukivaate tuntuu Markon arjessa
Asiakkaallamme Marko Kurosella on synnynnäinen lievä cp-vamma ja verkkokalvorappeuma (näkökentän kapeus alle 5% ja hämäräsokeus). Alla hänen kokemuksiaan Lymed Sense™-tukivaatteesta ja sen vaikutuksista omaan kehoon sekä sitä kautta koko elämään.
Kyseinen painepuku vaikuttaa kokonaisvaltaisesti vartaloni hallintaan. Lisäksi puku vaikuttaa vartaloni eri osa-alueiden uudenlaiseen hahmottamiseen. Oman kehon uudenlaisen hahmottamisen kautta puku lisää arkisen elämäni toiminnallisuutta. Puvun kautta saatujen uusien liikunnallisten asioiden ja aistimusten kautta liikkumisestani on tullut hallitumpaa ja tätä kautta uudenlaista sekä iloisempaa.
Seuraavassa pyrin kertomaan puvun hyötyjä arkielämässäni:
Puku auttaa hahmottamaan uudella positiivisella tavalla koko kehoni eri lihasryhmiä. Puku antaa koko keholleni tiedon siitä, että käytettävissäni on eri lihasryhmiä joita voin käyttää hyväkseni mm. liikkumisessa. Tämä uudenlainen lihasryhmien tuntemus ja tiedostaminen tulee painepuvun mukanaan tuomasta paineesta.
Tuntemisiin kuuluu mm. jalkojeni varpaiden suoristuminen kengässä. Varpaiden suoristumisen kautta aivoihini kulkeutuu tieto, että käytössäni on koko jalan jalkapöytä. Ilman pukua liikkuessa jalkojen varpaissa ei ole suoruuden tuntemusta, varpaat menevät kippuraan kävellessä ja tämä vaikeuttaa liikkumiseen hankaloittavasti. Varpaiden suoristuminen helpottaa liikkumista ja vaikuttaa myös omalta osaltaan kehoni tasapainoni myönteiseen kehittymiseen.
Minulla on synnynnäinen lievä cp-vamma, joka selvemmin näkyy kehoni jakautumisena vahvempaan ja heikompaan puoliskoon. Kehoni vasen puoli on huomattavasti vahvempi sekä terveempi oikeaan puoleen verrattuna. Puku vaikuttaa cp-vamman aiheuttamaan ns. puolieroon positiivisesti. Kehoni oikea puoli on heikompi hartiasta jalan varpaisiin asti, lisäksi oikea jalkani on noin 4 mm – 3 mm lyhyempi kuin vasen jalkani. Liikkuessani puku päällä puvun paine tuo tietoisuuden heikomman kehoni puolen eri lihasryhmistä ja voin hyödyntää niitä mm. liikkuessani uudella tavalla. Parhaiten puvun hyöty näkyy jalkojeni pituuseron kohdalla. Liikkuessa puku päällä saan oikean jalan kantapään työtä tekemättä lattiaa ja kenkäni fo-pohjallista vasten, ilman pukua en sitä saa. Tämä taas vaikuttaa suoraan tasapainooni ehdottoman korjaavalla tavalla. Saatuani oikean jalkani kantapään puvun avustamana kokonaan alustaa vasten, tasapainoni korjaantuu ja liikkumisestani tulee huomattavasti vakaampaa. Joudun keskittymään kävellessä liiaksi kantapään saamiseen alustaa vasten ja tästä johtuen kävelyni hidastuu ja hankaloituu. Tämä taas vaikuttaa kehoni lihasten spastisuuden lisääntymiseen. Liikkuessani puku päällä lihasteni spastisuus ei lisäänny, vaan puku päinvastoin vähentää lihasten spastisuutta tai ne pysyvät ikään kuin piilossa.
Koska puku päällä saan oikean jalkani kantapään helposti alustaa vasten, tasapainoni korjaantuu ja olen voinut opetella käyttämään oikeaa jalkaani uudella tavalla. Ennen pukua oikea jalkani laahasi taka-asennossa kehoni takana liikkuessa, puku päällä paine antaa mahdollisuuden siirtää jalkaa oikeampaan asentoon, kehostani katsoen suoraan eteenpäin. Puvun korjaava jalan asento mahdollistaa minulle sen että tasapainoni on vakaampi ja kävelyni ryhdikkäämpää. Tämä taas vaikuttaa liikkumiseeni reippauteen, jopa nopeuteen sekä liikunnasta nauttimiseen ja iloisuuteen.
Painepuvun housujen vyötärön yläosan nostamisella on saavutettu alaselän sekä lantioni tukeminen liikkuessa sekä esim. istuessa kotona tietokoneella. Korkeampi vyötärö tukee alaselkääni sekä lantiotani ja korjaa kehoni yläosan virheellistä asentoa pystympään. Kehoni yläosan ollessa oikeammassa asennossa eli pystymmässä liikkumiseni on helpompaa ja pituuttakin olen kasvanut, koska kehoni on suorempi. Yläkehon suoruus korjaa kehoni kaikkia liikeratoja oikeampaan suutaan ajan myötä. Ilman pukua lantioni tuki on poissa ja ryhtini muuttuu vanhaan cp-vamman aiheuttamaan asentoon – kehoni lysähtää kasaan ja kehon yläosan suoruus poistuu.
Puku vaikuttaa myös käsieni kämmenosiin sekä sormiin myönteisellä tavalla. Laitettuani aamulla puvun päälleni, puvun tuoma paineen vaikutus näkyy miltei välittömästi käsieni sormissa. Puvun paine ilmoittaa sormiini, että sinulla on käytössäsi suorat sormet joita voit käyttää helpommin. Niillä on helpompi mm. kirjoittaa ja käyttää tietokoneen näppäimistöä. Vähentynyt sormien jäykkyys myös poistaa hartia- ja niskaseudun jännityksiä. Ajan myötä toivon, että painepuku toisi tullessaan myös sormien parempaa hallintaa myös pikkunäppärien sormien hallintaan vaativiin tehtäviin. Puku vaikuttaa myös käsivarsieni lihasten ja lihasryhmien hallintaan, tunnen paremmin käsivarsien lihakset ja osan myös lihasryhmistä. Käsien käyttö on helpompaa ja puku vaikuttaa positiivisesti oikean käden olkapään hallintaan sekä tuntemiseen. Se nousee ylemmäksi sekä jämäköityy puku päällä, ikään kuin siihen ilmaantuisi uudet lihakset sekä oikeanlainen jämäkkyys ja ryhti. Ilman pukua oikean käden olkapää roikkuu, enkä tunne käden lihaksia ja lihasryhmiä. Liikkuessa puku päällä käsieni kämmenet ovat suorassa sormia myöden ja käsivarteni ovat alkaneet pikkuhiljaa heilumaan liikkumisen aikana. Puku saa siis aikaan uusia liikeratoja.
Puvun vaikutukset aivotoimintaan:
Puvun ollessa säännöllisessä käytössä puku vaikuttaa aivojen toimintaan kokonaisvaltaisesti. Paras hyöty käytännön tasolla aivojeni toiminnan kautta näkyy rauhallisuutena. Pystyn keskittymään erilaisiin asioihin rauhallisemmin. En hermostu liian helposti esim. omaan cp-vamman aiheuttamiin kömpelyysongelmiin. Keskittymiskykyni on vaikeissa asioissa ja tilanteissa paljon hallitumpaa sekä käytän asioiden pohtimiseen ja harkintaan enemmän aikaa. Lisäksi puku ohjailee aivojen kautta liikkumiseen liittyviä aiemmin yllämainittuja asioita. Puvun välityksellä aivoihin viestittyy esim. tieto siitä, että minulla käytössä myös oikea jalka kokonaisuudessaan ja sitä saa käyttää oikeanlaisesti ja oikein oikeilla liikeradoilla.
Koska puku auttaa rauhoittumaan, se pienentää myös epilepsia-kohtausten alkamista ja kohtauksen puhkeamista. Puku vähentää myös stressiä, ilman sitä stressinsietokykyni on heikompi ja silloin myös epilepsiakohtausten riski on suurempi.
Yleisesti ottaen puku auttaa hahmottamaan ja löytämään omasta kehosta uusia ominaisuuksia joita en ole ennen kyennyt löytämään ja hahmottamaan. Painepuku on minun elämääni tuonut kokonaisvaltaisemman oman kehon hallinnan. Ajan myötä toivoisin oppivani hallitsemaan kehoani oikeilla liikeradoilla ja sitä kautta lievän cp-vamman aiheuttamat haitat vähenisivät. Painepuku on omalta osaltaan myös jokaisen arkipäivän kuntouttaja. Puvun hyödyt minulle ovat hyvin merkitykselliset, se on hiljainen kaveri joka opastaa ja neuvoo sinua hyödyntämään oman kehosi kaikkia osia oikeammalla tavalla. Sitä kautta olen oppinut itsestäni ja kehostani uusia asioita! Tämä taas kokonaisuutena tekee minusta ja kehostani ehjemmän ja iloisemman ihmisen. Iloisuus taas vaikuttaa arkeeni pelkästään positiivisella tavalla!
Lopuksi haluan sanoa lyhyesti:
Painepuku voi olla tavalliselle ihmiselle miltei mitätön asia, mutta minulle vaikeavammaisena ihmisenä se on korvaamattoman suuri oikean kävelyn mittainen askel elämässä!
“Painevaatteiden avulla liikun taas” – Senja Norha
Senja Norha on eläkkeellä oleva poliisi ja avustajakoiran käyttäjä. Senja on kärsinyt selkä- ja mobiliteettiongelmista koko ikänsä. EDS-diagnoosiepäilyn sekä etenevän selkärankarappeuman myötä Senja on tutustunut Lymed-painevaatteisiin jo vuonna 2013. Senja käyttää Sense-tuoteryhmän pitkähihaista paitaa, pitkälahkeista housua sekä hiha-käsinettä.
”Elämäni kipujen kanssa on alkanut jo noin kymmenvuotiaana, jolloin muistan kokeneeni jatkuvia ongelmia selkäni alueella. Harrastin pienestä pitäen liikuntaa monipuolisesti, mutta 14-vuotiaana jouduin karsimaan lajeistani pois telinevoimistelun. Teinivuosieni ja aikuisikäni olen yrittänyt pitää liikunnasta kiinni mahdollisimman paljon; harrastin freestylea, laskettelua, vesihiihtoa sekä trampoliinivoimistelua.
Kivut olivat koko ajan läsnä elämässäni ja niistä huolimatta valmistuin ammattiin. Pääsin hampaat irvessä kuntotestien läpi ja minusta tuli poliisi. Huomasin olevani työelämässä useasti selkäni takia sairaslomalla: sain kouraan perussärkylääkkeitä ja sympatiaa, sillä ”tällaisiahan nämä selkävaivat usein ovat”. Jouduin käymään kipujeni takia usein ensiavussa sekä hakemassa kipupiikkejä helpottaakseni tilannettani. Olin selkäongelmien kanssa loppujen lopuksi jopa vuorotteluvapaalla, jossa kuntoutin itseäni aktiivisesti kohti työelämää.
Vuonna 2006 koin totaalipysähdyksen. Kuntoni oli vuorotteluvapaan myötä huikea, mutta en päässyt enää sängystä ylös. Menin lääkäriin ja en kokenut saavani mitään lisäapua tilanteeseen. Pyysin päästä jopa mielenterveysarvioihin, sillä tässä vaiheessa olin jo varma, että koska kivuilleni ei löydy fyysistä syytä, niin sen on oltava mielessäni.
Sain sen sijaan vihdoin lähetteen fysiatrille, joka totesi vakavaa kulumaa selässäni sekä luutumia useassa selkänikamassani. Minulla todettiin selkärankarappeuma ja myös hypermobiliteetti, jonka olin luullut olevan normaalia kaikki nämä vuodet. Ammattilaiset kyseenalaistivat, että pystyykö minua edes kuntouttamaan takaisin työelämään. Halusin kuntoutua, joten sitouduin siihen täysillä.
Tilanteeni huononi huononemistaan: tavarat tippuilivat käsistä, minulla oli jo vaikeuksia nostella asioita ja turhauduin todella helposti. Tajusin, että tulevaisuudessa tulen varmaan tarvitsemaan avustajakoiraa päivittäiseen elämään. Olin juuri hankkinut harrastekoira Ainon, ja fysiatrini kannustamana aloin kouluttaa Ainosta itselleni avustajakoiraa. Vuosia myöhemmin olin Ainon kanssa avustajakoiratapahtumassa ja minulta kysyttiin, milloin olen saanut EDS-diagnoosini? Olin äimistynyt ja pyysin kysyjää selittämään tarkemmin. Mitä ihmettä tämä oli?
Lähdin selvittämään tätä pidemmälle ja vaikka minulla ei EDS-diagnoosia ole todettu, niin ilman geneettistä periytyvyyttä oireeni täsmäsivät siihen täysin. Näin alkoi toimintaterapia ja fysioterapia, ja selvittely minkälaisia apuvälineitä voisin arkeni avuksi tarvita. Myöhemmin samana vuonna isäni soitti minulle valittaen saman tyyppisiä hypermobiliteettioireita, kuin mitä minulla jo oli todettu. Kenties geneettinen periytyvyys onkin tapauksessani totta..? Siitä huolimatta, olin ollut siihen mennessä kipupolin asiakas jo monta vuotta, sillä tilanteeseeni ei oltu löydetty sopivia kipulääkkeitä. Seuraava askel olisi olleet opioidit, joita en ammattini vuoksi halunnut käyttää. Myös suolistoni ei enää kestänyt lääkitsemistä.
Apuvälinemessuilla vuonna 2013 tutustuin painevaatteisiin ja aloin kyselemään sekä selvittämään eri mahdollisuuksia kokeilla niitä. Ymmärsin heti, että paine voisi auttaa juuri minua selviämään arjessa, koska hypermobiliteettini aiheuttaa minulle niin paljon ongelmia. Käytinhän myös huononevan tilanteeni myötä tukia ja apuvälineitä kaikessa missä pystyin.
Samana vuonna sain kuin sainkin ensimmäiset painevaatteet kokeiluun. Olin hämmentynyt – pysyin kasassa ilman, että minun piti pidätellä itseäni kasassa! Tuntui ihan kuin minulle olisi tullut joulu! Minulle tilattiin mittatilaustuotteet vartaloni mittasuhteiden sekä lihaksistoni perusteella – vakiokokoiset tuotteet eivät istuneet minulle. Tuotteisiin totutteluun meni hieman aikaa, mutta pikkuhiljaa huomasin, että pystyin tekemään asioita, joista olin jo luopunut. Pääsin lenkillekin painevaatteiden avulla! Yöllä käytettynä vaatteet palauttivat päivän aktiviteeteista, estivät luksaatioitani ja päivällä koin itseni lähes kivuttomaksi. Jaksoin tehdä asioita! Lopulta käyttötiheyteni takia sain myös toisen vaatekerran käyttööni, jolloin pesu ja pitäminen helpottuivat. Vaatteeni auttoivat minua enemmän kuin esim. lepotuet, joiden kanssa en saanut nukuttua lähes ollenkaan.
Olin tässä vaiheessa jo määräaikaiseläkkeellä, halunani palautua rakastamaani ammattiin. Olin todella toiveikas, sillä kuntoutukseni tuntui jo onnistuvan. Valitettavasti rappeuman levitessä ja pahentuessa tämä ei ollut minulle enää mahdollista: minut todettiin työkyvyttömäksi vuonna 2015.
Vuosiin on mahtunut pitkä ja kivinen matka sekä paljon taisteltuja oikeuksia. Painevaatteiden käytön myötä toimintakykyni on huomattavasti parantunut sekä tasapainoni on vahvistunut. Olen itse löytänyt painevaatteet keinoksi, jolla pystyn hallinnoimaan ja helpottamaan jokapäiväistä elämääni.
Taisteluni painevaatteista jatkuu joka vuosi, sillä hoitopolut ovat monimutkaisia sekä tilanteet muuttuvia. Yksi asia on kuitenkin varmaa: minä tarvitsen painevaatteita pärjätäkseni ja ollakseni toimiva, liikkuva ihminen.”
“Paita on auttanut syöpäni kivunhallinnassa” – Antti 57 v.
Olen Antti 57v. Jouluna 2017 minulta löytyi vatsasyöpä. Seuraavana keväänä, sytostaattihoitojen jälkeen minulta poistettiin mahalaukku, perna, sappi sekä 49 imusolmuketta. Leikkauksen jälkeen sain vielä sytostaattihoitoja siten, että juhannuksena 2018 oli viimeisen sytostaattihoidon aika.
Olen aina ollut innokas liikkumaan ja olikin hämmentävää, kun en hoitojen ja leikkauksen jälkeen kyennyt selinmakuulla nostamaan edes päätäni lattiasta ilman apua. Sairaus ja hoidot olivat syöneet kaiken lihaksiston mitä minulla oli. Painokin oli luonnollisesti pudonnut noin 17kg. Säännöllisellä kuntoutuksella kunto kuitenkin koheni ja myöhemmin kykenin jo itsenäiseen harjoitteluun sairaalan fysioterapeutin antamien ohjeiden mukaan.
Harjoittelu sujui hyvin, mutta ongelmaksi muodostui kovat kivut niin vatsan alueella kuin selän puolellakin. Kivut olivat sen verran voimakkaita, että niiden ilmaannuttua ainoa mahdollisuus oli mennä pitkäkseen ja huilata seuraavaan aamuun.
Vuoden 2020 syksyllä hakeuduin Lymediin ja hankin painepaidan – tai itse asiassa kaksi. Lyhythihaisen sekä pitkähihaisen. Olen pitänyt paitoja kuntosaliharjoituksissa, pyöräilyissä, sauvalenkeillä sekä hiihdossa. Pidän paitaa vain harjoituksen ajan eli 1-1,5 tuntia. Paidan pitämisellä on ollut erittäin positiivinen vaikutus varsinkin selän alueen kiputiloihin. Ne ovat osittain jääneet kokonaan pois ja jos kipuja esiintyy, niin ne ovat huomattavasti lievempiä. Vatsan alueen kivuissa ei ole esiintymistiheyteen verrattuna yhtä suurta eroa, mutta kivut ovat kuitenkin lieventyneet.
Minun kohdalla Lymed-paidat ovat tuoneet helpotusta jatkuviin ja voimakkaisiin kiputiloihin. Sitä kautta ne ovat parantaneet huomattavasti elämänlaatua ja innostaneet aktiiviseen harrastamiseen
Lymed-tuotteet kipuun ja nestekertymien hoitoon – Erja P.
Fysioterapeuttini suositteli minulle painetuotteiden käyttöä. Minulla on käytössä paita, housut, vetoketjulliset sukat sekä käsineet. Pidän vaatteitani lähinnä päiväsaikaan. Koen, että olen hyötynyt vaatteistani kovastikin!
Työmatkani eivät sujuisi ilman painehousuja. Matkustan pakettiautossa sähköpyörätuolissa makuullani 200 km/pvä ja painehousut lieventävät tiestöstä johtuvaa tärinää. Tärinä kohdentuu varsinkin lantioon ja alaselkään. En voi istua autossa alaselän ja lantion kiputilojen vuoksi. Toki housut vaikuttavat myös turvotuksia helpottaen. Sukat täydentävät työpäivää, koska painehousuja en jaksa pitää koko päivää päällä.
Paita ja käsineet hoitavat ylävartaloa, koska pyörätuolin kelaus on kipeyttänyt käsivarsia, kämmeniä ja niveliä yksitoikkoisen ja voimaa vaativan työskentelyn vuoksi. Nestekierto on heikentynyt ja käsivarsiin sekä niveliin on vuosien mittaan alkanut pakkaantua nestettä. Nestettä on kertynyt myös kaulallekin. Vastaavasti, kuten jaloissa niin käsissäkin, nesteiden kertyminen teettää hermosärkyä, samoin nesteiden yht’äkkinen liikkeelle lähtö. Painevaatteilla voinnin saa pysymään suht’ tasaisena.
Hankalassa käsien särkyvaiheessa pidän paitaa ja käsineitä myös öisin, jolloin pystyn nukkumaan paljon paremmin, kuin ilman niitä.
Kompressiovaatteet ahdistuksen apuna Elli 37 v.
Fysioterapeuttini kehotti minua hankkimaan kompressiohousut helpottamaan ahdistusoireitani.
Mittatilaushousuni ovat todella mukavat päällä! Ne on miellyttävää materiaalia ja antavat sopivan mukavan tuen. Housut näyttää perustrikoilta, joten ne on monikäyttöiset. Ohut, hengittävä kangas tuntuu mukavalta myös toisten housujen alla.
Voin suositella Lymed-housuja. Pieni painon tunne jaloissa rauhoitti ja loi turvallisemman olon!
“Painevaatteet auttavat kipuni hallinnassa” – Kati 45 v.
“Painevaatteilla kipuni ovat vähentyneet niin, että massiivinen lääkitykseni on vähentynyt” – Juha 57 v.
Olen Juha 57v, Siurosta. Minulla on vaikeasteinen neuropaattinen kipuoireyhtymä ja kaularangan ahtauma, ja niskani on leikattu kolme kertaa. Ensimmäisen kerran vuonna 2000, jolloin välilevynpullistuma painoi selkäydintä. Siitä syntyi hermojuuren vaurio, joka vaikeutti elämääni merkittävällä tavalla. Vuonna 2016 niskani leikattiin kesäkuussa, kun luukärki painoi selkäydintä. Leikkauksella ei saatu poistettua luukärkeä.
Toimintakykyni romahti ja jo ennestään pahat neuropaattiset kivut vain pahenivat. Käytännössä en nukkunut lainkaan. Kävelemään pystyin vain parikymmentä metriä kävelysauvojen avullla. Käteni olivat niin kömpelöt ettei esimerkiksi käsialaani pystynyt tulkitsemaan kukaan muu. Hädintuskin minä itseltäkään. Lääkkeitä kului valtavasti. Jatkuva univelka herpaannutti havainnointikyvyn.
Keväällä vuonna 2017 sain Kelalta maksusitoumuksen yksityiselle puolelle fysioterpiaan. Saman vuoden keväällä minulla avautui mahdollisuus kokeilla Lymed-painevaatteita. Minulla on käytössä sekä mittatilaushousut että Interim & Light -kevytpainevaatteet. Ensiksi kokeilin mittatilaushousujani. Kokemus oli lähes veret seisauttava. Ollessani kotona ja vaimoni puettua minulle housut (sillä en itse kyennyt siinä vaiheessa elämää pukemaan housuja) tuli hoitovaste puolessa tunnissa alaraajoihin. Kipu helpottui. Mikä ihana tunne. Eihän kipu poistunut kokonaan, mutta kaikki helpotus oli tervetullutta todella vaikeaan kiputilanteeseen.
Ensimminen yö painehousujen kanssa oli ikimuistoinen kokemus. Sain nukuttua muutaman tunnin yhtäjaksoisesti. Sitä ei ollut tapahtunut vuosikausiin. Seuraava päiväkin oli mieleenpainuva kokemus. Olin nukkunut useamman tunnin yössä. Kenties 4-5 tuntia. Se oli luksusta. Seuraavan päivän vireystila oli parempi. Päätös syntyi heti seuraavana päivänä. Päätin hankkia kahdet Lymed-housut.
Olen oikeakätinen. Vasenta kättä ja jalkoja särki siis jatkuvasti ennen Lymed-painevaatteita. Sain myös kokeiltavaksi vasempaan käteen Lymed-painehihan ja käsineen, koska vasemman käden sormeni menivät vähän väliä suppuun ja sillä ei pystynyt toimimaan useisiin tunteihin. Hiha ja käsine estivät tämän. Pystyin näin ollen harjoittamaan vasemman käden sorminäppäryyttä harjoitteilla tuotteiden kanssa.
Erikoista on se, että vaikka hiha ja käsine olivat vasemmassa kädessä, niin oikeakätisenä käsialani selveni niin, että muutkin pystyivät tulkitsemaan käsialaani. Tein kokeen. Otin hihan ja käsineen pois vasemmasta kädestä ja yritin kirjoittaa oikealla kädellä. Niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin, tulkinnanvaraisuus heikkeni.
Kiitos fysioterpian ja Lymed-painevaatteiden, elokuun puolivälissä 2017 massiiviseen kipulääkelistaani otettiin rinnalle suunkautta otettavista kipulääkkeistä vahvuudeltaan puolet pienempi vahvuus ja sen käyttö lisääntyi korvaten pikkuhiljaa vahvemman annoksen.
Vasenta kättäni pystyin kuntouttamaan niin hyvin, että vuoden 2019 alusta olen voinut lopettaa painehihan ja käsineen käytön. Painehousuja käytän edelleen päivin ja öin. Jos vaimoltani joskus unohtuu pestä painehousut ja minulla ei ole mahdollisuutta käyttää niitä, palaa kipu alaraajoihin pahempana aina siihen saakka kun saan painehousuhut jalkoihini. Housut saatuani jalkoihini tulee hoitovaste nopeasti, paristakymmenestä minuutista tuntiin.
Olen vakuuttunut siitä, että painevaatteet ovat edistäneet kuntoutumistani ja niiden avulla kipuni ovat vähentyneet niin, että massiivinen lääkitykseni on vähentynyt. Myös huono nukkumiseni on edistynyt paremmaksi ja pidemmäksi unenlaaduksi ja uskon, että painehousut ovat olleet siinä osatekijänä. Myös kävelykyvyssäni on tapahtunut merkittävää edistymistä. Nyt pystyn kävelemään yksilöllisesti valmistettujen kävelysauvojen avulla yhtäjaksoisesti kahden-kolmenasadan metrin matkan kotipihassamme kolmenkymmenen metrin sijaan.
“Paita antoi minulle tunteen kehostani” – Noora N.
Minulla on fibromyalgia, turvotushäiriöitä sekä hermosto-ongelmia. En ole aiemmin käyttänyt painevaatteita. Kävin Lymedissä mitoilla ja minulle mitattiin mittatilaushousut sekä -paita. Tuotteissa on kuitenkin valmistusaika, jonka takia ostin myös vakiokokoiset Solidea-terapeuttiset sukkahousut ja Interim&Light -ensipainepaidan sekä -housut heti käyttööni. Puin päälle sukkahousut ja paidan. Suunnittelin yöllä käyttäväni paitaa ja housuja.
Kun lähdin ajamaan mittauksen jälkeen oli ryhtini noussut sukkahousujen ansiosta jo niin paljon, että jouduin nostamaan auton taustapeilin ylemmäs. Olo ajaessa kotiin oli rento, selkään ei sattunut ja mikään ei kiristänyt. Menin illalla suihkuun ja tajusin heti jotain, mikä toi kyyneleet silmiin ja sai mut huutamaan miehen paikalle. Ensimmäistä kertaa vuosiin vesi ei tuntunut neuloilta iholla vaan pehmeältä. Olemme etsineet aikoinaan suihkupäätä, josta vesi tulisi mahdollisimman kevyesti ja ei liiallisella paineella, koska ihoni on tuntenut paineen ja jokaisen pisaran sisällä neulan. Nyt olin suihkussa itkien, koska vesi oli pehmeää. Ei kovaa ja kivuliasta. Tässä kohtaa kuitenkin olin ollut kompressiosukkahousuissani ja Interim & Light -paidassani noin 7h ja tunne oli jotain mitä oon vuosia kaivannut, jonka luulin jo menettäneeni.
Illalla vaihdoin housuihin. Tuntui, että housut olivat todella isot, vaikka niin ei ollut. Sukkisten paine oli selvästi ollut isompi, joten housut tuntuivat kuin toiselta iholta päällä. Aloin kutisemaan. Yllätykseksi kutisin myös kasvoistani. Kutina ei ollut mitenkään sietämätöntä, mutta rapsuttelin itseäni vähän väliä jostain. Nukuin hieman levottomasti kutinan takia, mutta sain aina kuitenkin hyvin unesta kiinni. Ensimmäisen yön aikana juoksin vessassa. Olo oli kuitenkin koko ajan hyvä ja pääsin sängystä vetreästi ylös, joka ei ole normaalia.
Aamulla katsoin peiliin ja totesin, että vasen puoli kasvoista oli alkanut “sulamaan” turvotuksesta vauhdilla. Oikea käsi, joka aamuisin on turta ja kömpelö, tuntui heti aamusta kädelle. Kaikki mihin tartuin pysyi kädessä ja oikean käden sormet olivat alkaneet sulaa nesteestä niin, että käteni näyttivät normaaleille.
Parin päivän käyttökokemuksen jälkeen kiskoin sukkikset jalkaan jo aika helposti. Iltapäivällä päädyttiin pelaamaan korista. Harvoin tulee juostua pallon perässä, mutta nyt juoksin. Ei sattunut juosta. Se tuntui todella oudolle, mutta hyvälle. Oikean polven leikkauksen jälkeen (2009) on polveni aina olleet lievästi nesteiset. Silloin minua ei ikinä opetettu uudelleen kävelemään, joten rasitus polviin on aina ollut aika kovaa. Nyt minulla on ekaa kertaa kuivat polvet. En edes tiennyt että ne on noin pienet.
Ratsastaessa kuitenkin huomasin, kuinka minulla olikin oikea jalka, joka on lähinnä heilunut hervottomana mukana tuntopuutoksen takia. Pystyin käyttämään oikeaa jalkaa ja jopa itse säätelemään sen paikkaa eteen ja taakse hevosen kyljellä. Paita antoi minulle tunteen oikeasta kyljestäni ja kädestä. Olkapääkin pyrki omalle paikalleen taakse, kun se aina yrittää tippua kipua pakoon eteen. Ihana tunne ja tyytyväinen hevonen, kun minä en ollut sadalla solmulla sen selässä.
Miehetkin tarvitsevat kompressiohoitoa – Timo
Keski-ikäisellä Timolla alkoivat voimakkaat kivut vasemmassa jalassa noin 10 vuotta sitten. Vasemman jalan polven yläpuolelle eteen ja ulkosyrjälle säteilevä kipu on ollut erittäin kovaa ja vaiva on haitannut arkea merkittävästi. Alkuun kipu esiintyi vain pitkän seisten tehdyn työpäivän jälkeen, jonka päätteeksi Timo ajeli usein useamman tunnin autolla kotiin. Kipu kuitenkin paheni asteittain ja hiipi yhä herkemmin esiin. Timo etsi apua vaivoihinsa mutta sai hoitosuositukseksi lähes aina ainoastaan särkylääkkeet. Alla Timo kertoo kokemuksiaan avun etsimisestä vaivaansa ja matkastaan ylpeäksi miesten kompressiosukkahousujen käyttäjäksi.
”Oletus jalkavaivojeni syyksi on yhteisvaikutus verenkierto-ongelmista, polven revenneen kierukan aiheuttamasta nesteen kertymisestä sekä reiden hermopinteestä. Särkylääkkeellä sain kipua tilapäisesti helpotettua esimerkiksi matkan ajaksi, mutta särkylääkkeen vaikutuksen loputtua kipu oli ennallaan. Kun kipu päivällä alkoi, niin se jatkui myös koko yön. Ympäri vuorokauden, kolmen tunnin välein otettu särkylääke ei ollut ratkaisu johon olin tyytyväinen.
Jossain vaiheessa sitten aloin aktiivisesti etsiä ratkaisua, miten tilanteen kanssa voisi elää. Liikunnalla sain hetkellistä hieman helpotusta vaivoihin. Kokeilin erilaisia voiteita, millä luvattiin helpotusta mutta niillä ei ollut mitään vaikutusta. Kokeilin myös tukipolvisukkia, joilla sain hieman helpotusta vaivoihin.
Sattuman sukkahousut
Kerran eräällä autoreissulla unohdin ottaa mukaani tukisukat ja särkylääkkeet. Jalan särky alkoi jo olla aivan sietämätön. Poikkesin matkan varrella olevaan kaupunkiin etsiäkseni auki olevan apteekin ja kaupasta vähän evästä. Kaupassa sattuikin olemaan tarjouksessa tukisukkahousuja. Kivut olivat kovat, joten tilanteessa ei haitannut se, että ne olivat naisten tukisukkahousut. Iso koko löytyi, joten ilman muuta ajattelin kokeilla niitä. Kiskoin ne autossa jalkaani ja jatkoin matkaa kotiinpäin. Parin kymmenen minuutin kuluttua havahduin siihen, että eihän jalkaa enää särjekään. Kosketusarka se oli, mutta jatkuva särky oli lakannut. Tuon jälkeen olen aina, jos mahdollista, pukenut tukisukkahousut jalkaan.
Apua tilanteeseen
Pääsin vihdoin kauan odotettuun leikkaukseen, jossa polvesta poistettiin kierukan revennyt osa. Polven jatkuva särky loppui siihen mutta polven yläpuolinen särky kuitenkin jatkui edelleen. Ongelma tuntui vähitellen vain pahenevan, eikä kipua saanut kokonaan pois marketeista saatavilla keveillä tukisukkahousuilla. Sitten löysin Lymedin verkkokaupan ja lääkinnälliset kompressiotuotteet.
Lääkinnälliset Solidean sukkahousut ovatkin sitten melkoisen hankalat pukea mutta kyllä noiden vaikutus sitten onkin hyvin voimakas. Alkuun sukkahousut tuntuvat ahdistavilta mutta puolen tunnin käytön jälkeen niitä ei juuri huomaakaan, paitsi siinä, ettei jalat ole enää kipeät. Kyllähän ne hieman turhan lämpöiset on, ja kuumimmilla ilmoilla noita on tullut pidettyä automatkoilla shortsienkin kanssa. Ihonvärisinä ovat melko huomaamattomat, eikä niistä ole ainakaan kommentteja tullut, kun on käynyt tankkaamassa, kahvilla ja kaupassa.
Nyt tilanteeni on kokonaisvaltaisesti parempi ja hallinnassa fysioterapian, kehonhuollon ja kompressiosukkahousujen avulla.
Miehetkin tarvitsevat kompressiohoitoa
Olin aiemmin käynyt terveyskaupassa kyselemässä itselleni tukisukkahousuja, mutta sain sieltä varsin nuivan vastauksen, ettei heillä ole miehille tukisukkahousuja, kun miehet ei käytä tukisukkahousuja, vaan tukipolvisukkia. Toivottavasti nämä asenteet muuttuvat.
Toivoisin tällä kirjoituksella saavani tietoisuutta siihen asiaan, että miehetkin voi käyttää niin tukipolvisukkia, pitkiä sukkia kuin myös sukkahousuja. Tukisukkia pidetään usein turhaan mummomaisena. Olen vähän häpeillyt ja hikoillut noiden sukkahousujen kanssa, mutta veikkaanpa, että tilanteeni on aika paljon parempi valintani ansiosta.
Naisille sukkahousut on tietysti luonteva vaihtoehto, vaikka ei siinä pitäisi olla mitään outoa, jos mies käyttää miesten kompressiosukkahousuja. Pidän terveyttäni oleellisempana, kun sitä, että käytän jotain sellaista, mikä mielletään vielä yleisesti naisten vaatteeksi.
Kyllähän sen voi kuvitella, millainen ilme olisi useimpien miesten naamalla, jos lääkäri ehdottaisi tukisukkahousuja jalkavaivoihin. Kenenkään ei kuitenkin pitäisi hävetä terveydenhoitotuotteita eikä jättää niitä siksi käyttämättä.
